– On vaikea tuntea itsensä osaksi kulttuuria, jos ei osaa kieltä. Olen kokenut sen itse, minä enkä vanhempani emme saaneet oppia saamen kieltä, kertoi tilaisuudessa joikua esittänyt kulttuurityöntekijä Anja Storelv.

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivänä. Juhlallisuuksia järjestetään perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja nykyisin myös Saamenmaan ulkopuolella.

Storelvin mukaan kansallispäivä on erittäin tärkeä juhlapäivä.

– On tärkeää saada näyttää omaa kulttuuriamme ja olla osa sitä. Tämä on myös poliittinen päivä, joka tuo selvästi esiin sen, mistä me saamelaiset olemme jääneet paitsi ja miten meidän on yhä taisteltava, jtotta saisimme oikeuden elää omassa maassamme.

Taistelu jatkuu

Kansallispäivästä päätettiin vuonna 1992, mutta juhlapäivän juuret juontavat vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin.

Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.

Tukholman kunnanvaltuuston valtuutetun Sissela Nordling Blancon (FI) mukaan saamelaisten päivä on osoitus siitä, kuinka paljon saamelaisten oikeuksien eteen on taisteltu, mutta myös siitä, että paljon tehtävää on vielä jäljellä.

– Saamelaiset taistelevat edelleen oikeudestaan maa- ja vesialueisiin. Täällä Tukholmassa meillä taas ovat haasteena kielen säilyttäminen ja kulttuuritarjonta.

Tukholma lliittyi helmikuun alusta mukaan saamen ja meänkielen hallintoalueisiin. Nordling Blancon mukaan kunnanvaltuustossa ollaan asiasta iloisia.

– Työtä on tietenkin seurattava ja varmistettava hyvä toteutus.