Yksi esimerkki saamen kielikeskuksen luotsaamasta hankkeesta, jolla pyritään vahvistamaan saamelaista identiteettiä ja rohkaisemaan saamen puhumiseen on saamelaisnuorten graffititempaus.

– Keskuksessa on tehty innovatiivista työtä ja lähdetty kyselemään, mitä toivotaan ja tarvitaan, professori Leena Huss kuvailee.

Kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnkelle esitettiin suomen ja meänkielen kielikeskuksen perustamista ensimmäisen kerran jo puolitoista vuotta sitten. Tuoreessa Lennart Rohdinin laatimassa vähemmistöselvityksessä asia otetaan esille uudestaan.

– Saamen kielikeskus on ollut hallintoalueiden ohella toinen suuri menestys seitsemän vuotta sitten tehdyssä uudistuksessa. Meidän mielestämme on aika laajentaa sitä muihinkin kieliin, Rohdin perustelee.

Suomen- ja meänkielen puhujia on saamenkielisiin verrattuna moninkertainen määrä. Leena Hussin mielestä se ei kuitenkaan vähennä kielikeskuksen tarvetta, sillä kummankin kielen kohdalla tapahtuu koko ajan kielenvaihtoa.

– Mitä nuoremmista on kyse, sitä vähemmän kielitaitoa on. Se on uhanalaisen kielen merkki, Huss tiivistää.