Tuoreen Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksen mukaan kaksikieliset nuoret eivät miellä sanoja ja kielioppisääntöjä erillisiksi järjestelmiksi, vaan kielet mielletään yhtenäisenä resurssina, jota käyttää hieman eri tavoin eri tilanteissa.

Jaana Kolun väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten kaksikieliset 13–15-vuotiaat haaparantalaisnuoret hyödyntävät kieliään, kun he puhuvat ikätovereidensa kanssa oppituntien ulkopuolella. Haaparantalaisnuorten kielen käyttöä verrattiin myös samanikäisten kaksikielisten tukholmalaisten ja helsinkiläisten nuorten kielenkäyttöön.

Haaparannalla suomi ohittanut ruotsin

Haaparantalaisnuorten keskustelujen pääkieli on yleensä suomi, johon nuoret upottavat yksittäisiä ruotsin kielen sanoja.

– Ensimmäistä kertaa suomen kieli on ohittanut ruotsin kielen äidinkielenä Haaparannalla  viime vuosina, Kolu sanoo.

Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa nuoret käyttävät tutkijan mukaan selkeästi enemmän ruotsia kuin Haaparannalla, mutta oli kyllä keskusteluja, missä he selkeästi puhuivat suomea ja silloin he käyttivät ruotsin kielen sanoja seassa.

Kaksikielisyys sekoittuu murteen lailla

Kielten sekoittamisen lisäksi nuoret etsivät vaihtoehtoisia ilmaisuja, jotka useinmiten löytyvät englannista. Esimerkiksi kotijuhlat eli hemmafest onkin monesti nuorten puheessa party.

Kolun arvion mukaan kaksikieliset nuoret eivät aktiivisesti ajattele, mitä kieltä sattuvat milläkin hetkellä puhumaan.

– He käyttävät kaikkia kieliresursseja, mitä heillä on, murteen lailla he vaihtavat sanoja molemmista kielistä.