– Emme yritä antaa täyttä kuvaa, vaan yritämme tulkita tätä teemaa taiteellisesti ja nostaa esiin dokumentääristä materiaalia. Piirtää pitkää aikajanaa Ruotsin painovapauden tärkeistä vuosista, kuvaa kulttuuritalo Kulturhusetin tuottaja Oskar Ekström näyttelyn sisältöä.

– Näkisin, että jokaisen mahdollisuus ilmaista itseään painetun sanan muodossa, on näyttelyn ydin. Näyttelyn taiteilijat puhuvat siitä, onko meillä kaikilla tasa-arvoinen mahdollisuus mielipiteemme ilmaisemiseen, kuraattori Aura Seikkula tuumii.

Teoksia tilanteen mahdottomuudesta

YK:n lanseeraamaa kansainvälistä lehdistönvapauspäivää on vietetty vuodesta 1994. Vapaan tiedonvälityksen lisäksi Ordets akt -näyttelyssä pohditaan myös taiteilijoiden ilmaisunvapautta.

– Näissä teoksissa näkökulmat ovat aika, en sanoisi epätoivoisia, mutta ne kertovat mahdottomuudesta ja tilanteen vakavuudesta. Esimerkiksi puolaisen Karolina Bregulan videossa käsitellään hieman itsekriittisesti sitä, että mikä on taiteilijan mahdollisuus ja vastuu, Seikkula luotaa.

Keinona älylliinen vastalause

Aura Seikkula tutki filosofi Emmanuel Levinaksen teorioita valmistellessaan näyttelyä.

– Emmanuel Levinas sanoo, että siinä vaiheessa, kun hallitus tai jonkin yhteiskunnallinen koneisto alkaa rajoittaa sanaa ja sen merkityksiä, ainoa mitä voimme tehdä on protestoida sitä vastaan.

– Aggressiivisen protestoimisen sijaan voisimme ryhtyä intellektuaaliseen protestiin. Eli todella miettiä sitä, mikä on sanan mahdollisuus? Minkälainen valta meillä on, kun me käytetään sanaa oikein, Aura Seikkula kysyy.