Tilastollisen keskustoimiston mukaan Ruotsissa yli 75-vuotiaista neljännes ei käytä nettiä.

– Olen aivan vakuuttunut siitä, että on erittäin suuri ryhmä, joka on tämän [verkkotiedotuksen] ulkopuolella, sanoo ruotsinsuomalainen sosiaalialan konkari, konsultti Marja Helena Nyman.

Myös Suomessa on huomattu, etenkin nyt pandemian aikana, että ikäihmisten digitaidoissa on laaja kirjo. Osa on tottunut hakemaan tietoa verkosta ja osa ei.

– Se saattaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, toteaa Liisa Tiainen Suomen Vanhustyön keskusliitosta.

Vanhustyön keskusliitosta suositellaan, että kriisiaikana käytössä olisivat myös perinteiset tiedotuskeinot kuten paperiset tiedotteet ja puhelinneuvonta.

Epäselviä ohjeita

Marja Helena Nyman katsoo, että Ruotsissa viranomaisten tai suomalaisseurojen olisi pitänyt ottaa suoraan ikäihmisiin yhteyttä kertoakseen koronasta. Nyman soitti itse pandemian alkuvaiheessa Ruotsin eri viranomaisille ja tiedusteli, onko käytettävissä suomenkielistä tiedottajaa.

– Valitettavasti ei, näin sanottiin joka paikassa. Olin äärettömän hämmästynyt, Marja Helena Nyman kertoo.

Hän uskoo, että verkkoon painottuneen tiedotuksen takia on syntynyt myös väärinkäsityksiä:

– Olen tavannut ihmisiä, jotka luulevat, että pitää sulkeutua ihan täysin kotiin eikä mennä lainkaan ulos. Selvät ohjeet on jäänyt saamatta.