Pisa-tutkimuksessa on ensi kertaa selvitetty laajasti 15-vuotiaiden nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden yhteyksiä Pisa-tuloksiin. OECD:n raportista ilmenee, että koeahdistus, epäreilu kohtelu ja heikko motivaatio ovat yhteydessä heikkoihin Pisa-tuloksiin. Tuoreet tulokset perustuvat oppilaiden vastauksiin.
Selvästi keskiarvon yläpuolella
Suomalaisnuorista lähes puolet eli 45 prosenttia kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Luku ylittää selvästi OECD-maiden keskiarvon 34 prosenttia. Elämäänsä tyytymättömiä nuoria Suomessa on vain kuusi prosenttia, kun keskiarvo in 12 prosenttia. Vain Alankomaissa elämäänsä tyytymättömiä nuoria on vähemmän kuin Suomessa.
Suomalaisnuorten tyytyväisyyskeskiarvo asteikolla nollasta kymmenen on 7,89, mikä on viidenneksi korkein 49 maan joukossa. Tyytyväisimmät oppilaat löytyvät Dominikaanisesta tasavallasta, Meksikosta, Costa Ricasta ja Kroatiasta.
Ruotsalaisnuoret eivät osallistuneet tyytyväisyystutkimukseen.
Pojat tyttöjä myönteisempiä
Suomalaispojat kokevat elämänsä selvästi tyttöjä myönteisemmin. Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä kaikissa maissa Japania lukuunottamatta.
– Suomalaisnuorten tyytyväisyys elämäänsä on aiempiin tutkimuksiin verrattuna yllättävän hyvä. Ilahduttavaa on erityisesti poikien tyytyväisyys siitäkin huolimatta, että osaamisessa he jäävät selvästi tyttöjä jälkeen, kertoo Pisa-tutkimuksen Suomen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi Ylen haastattelussa.
Yhteenkuuluvuuden tunne heikentynyt Ruotsissa
Nuorten kokema yhteenkuuluvuuden tunne on puolestaan heikentynyt Suomessa ja kaikissa OECD-maissa selvästi viime vuosina.
Suomessa noin 15 prosenttia oppilaista kokee itsensä ulkopuoliseksi kouluyhteisöstään. Ruotsissa puolestaan näin kokee joka viides nuori eli 20 prosenttia oppilaista. Ruotsin tulokset ovat laskeneet OECD-maista eniten.
– Ruotsissa suunta on sama kuin muissa OECD-maissa, mutta Ruotsissa tulokset ovat huonontuneet keskimäräistä enemmän, Ruotsin Pisa-tuloksista vastaava Eva Lundgren sanoo.
Ruotsissa tytöt kokevat itsensä useammin ulkopuoliseksi kuin pojat. Erot kasvavat myös eri sosioekonomisten taustojen välillä. Noin 30 prosenttia ulkomaalaistaustaisista tuntee itsensä koulussa ulkopuoliseksi.