Suomi aloitti 19.3. sisärajavalvonnan Suomen ja Ruotsin rajalla. Vuorelman mukaan Suomen hallituksen viestintä siitä, kuka rajan saa ylittää vallitsevassa poikkeustilanteessa, oli epäselvää ja paikoin harhaanjohtavaa.
– Siinä tuli tietynlainen epäselvyys sen välillä että mikä on hallituksen suositus ja mikä on määräys joka perustuu lakiin, Vuorelma arvioi.
Harhaanjohtavuus näkyi Vuorelman mukaan siinä, kuinka Suomen hallitus puhui rajasta. Hallitus viesti selvästi, että Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen, mutta jätti kertomatta, että maasta on myös perustuslaillinen oikeus lähteä.
– Monelle jäi Suomessa epäselväksi se, että kun puhuttiin siitä että rajat on kiinni, että mitä se oikeastaan tarkoittaa.
Omaehtoinen karanteeni
Vuorelma muistuttaa myös, että kokonaisia ihmisryhmiä, eli esimerkiksi ulkomailta matkustavia, ei voi lain mukaan asettaa karanteeniin. Kahden viikon karanteeni on vain suositus.
– Siinä jäi hämäräksi, että onko se velvoite jotain mikä velvoittaa oikeudellisesti vai jotain mikä velvoittaa moraalisesti, Vuorelma toteaa.
Vuorelman mukaan hallituksen viesti muuttui välillä jopa jyrkemmäksi median uutisoinnissa. Tämä vahvisti entisestään käsityksiä siitä, ettei rajaa saa ylittää tai että omaehtoinen kahden viikon karanteeni on oikeudellisesti velvottava.
Tulevaisuudessa varovaisempia
Vuorelma uskoo, että näitä virheitä tuskin tullaan toistamaan tulevaisuudessa. Pääministeri Sanna Marin totesi kesäkuun puolessa välissä Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että hallitus oli kriisiviestinnässä liian epäselvä.
Vuorelma toteaa, että kansalaisilla on enemmän tietoa perustuslaillisista oikeuksistaan, ja poliitikotkin tulevat olemaan varovaisempia ilmauksissaan.
– Kannattaako käyttää sellaista kielikuvaa kuin rajat kiinni, koska se hämärtää sen, että ne rajat eivät varsinaisesti kuitenkaan ole kiinni, Vuorelma pohtii.