Suomessa tehty väitöstutkimus nosti esiin Ruotsin koulujärjestelmän puutteita kaksikielisen opetuksen järjestämisessä. Helsingin yliopiston tutkimuksessa tutkija Tuuli From totesi, että Ruotsin kouluja kilpailuttavassa järjestelmässä suomen opetuksen tulevaisuus näyttää vaikealta.

Vapaakoulut avainasemassa

Myös Tukholman yliopiston professori Jarmo Lainio toteaa, että kielen tulevaisuus näyttää nykymallissa synkältä. Hän kuitenkin muistuttaa, että vapaakoulut ovat avainasemassa, niin kauan kuin ei ole muita vaihtoehtoja.

– Jos jonkinlainen kaksikielisyys halutaan saada vauhtiin valtakunnan tasolla, kuntien on otettava vastuuta opetuksesta. Ja jos ne eivät sitä tee, mielestäni kannattaisi miettiä jotain sellaista rakennetta, missä lisätään vapaakoulujen rahallisia ja muita mahdollisuuksia ylläpitää toimintaa.

Vanhentunut koululaki rajoittaa

Lainion mukaan kaksikielisyyden kehitystä hidastaa myös Ruotsin koululaki, jonka mukaan opetusta saa antaa enintään 50 prosenttia toisella kielellä.

– Tämä on yksi konkreettinen asia, mitä voisi miettiä. Jos sitä muutetaan, tilanne saattaisi muuttua.

Opetus muutaman vapaakoulun harteilla

Ruotsinsuomalaisia vapaakouluja on jäljellä viisi, neljä niistä on Tukholman alueella ja yksi Eskilstunassa. Määrä ei riitä Lainion mukaan nostamaan kielitasoa valtakunnallisesti.

– Tämä pieni määrä ei riitä siihen, että yhteiskunnassa on toimiva tai hyvä kielitaso tulevaisuudessa. Paikkakunnittain se saattaa vaikuttaa, mutta ei valtakunnallisesti.