Useimmat leirillä olleet nuoret tulivat Kalixiin saadakseen olla yhdessä muiden suomenkielisten nuorten kanssa. Tukholmasta kotoisin oleva Paulina Larsson on käynyt kirkossa mummon kanssa Suomessa. Leirille hän tuli tapaamaan muita suomenkielisiä ja oppiakseen lisää Jeesuksesta.

Uumajalainen Sofia Brager ei taas saanut kavereistaan seuraa ruotsinkieliselle rippikoululeirille Uumajaan ja valitsi sen jälkeen suomenkielisen leirin.

Myös Suomessa rippikoulun käyvien määrä on ollut hienoisessa laskussa. Koko ikäluokasta rippikoulun kävi vuonna 2018 77 prosenttia ja kirkkoon kuuluvista yli 90 prosenttia. Ruotsissa rippikoulun käyvien määrä on laskenut jo alle neljännekseen.

Linnea Saariaho kävi suomalaisen seurakunnan rippikoululeirin viime vuonna ja oli tänä vuonna Kalixin leirillä isosena.

– Rippikoulu on aika vahva perinne Suomessa. Minä olin vähän aikaa sitten muuttanut Suomesta Ruotsiin ja halusin sitä kautta etsiä myös suomenkielisiä kavereita. Vähän tuntuu oudolta, sillä Suomessa suurin osa nuorista käy rippikoulun. Siellä on outoa jos ei mene rippikouluun.

Uumajassa pappina toimiva Mimmi Merlich kertoo, että nuorten kanssa on syntynyt syvällisiä keskusteluja muun muassa siitä, mikä on oikein ja väärin. 

– Oppitunneilla nousee esille monitasoisia kysymyksiä, että on sellainen aito kiinnostus. Halutaan pohtia näitä asioita monelta kannalta ja myös kyseenalaistaa.

Oppituntien lisäksi rippikoululaiset ovat kiertäneet katsomassa Kalixin nähtävyyksiä ja viettäneet leirielämää. Mahtuipa mukaan myös vierailu Bengt Pohjasen ortodoksikirkkoon.