Jos kansallinen kirjastostrategia etenee kuten Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta lausunnossaan toivovat, Suomen instituutin kirjaston merkitys voi olla entistäkin suurempi ruotsinsuomalaiselle kulttuurille tukevaisuudessa. Tämä kirjasto Tukholmasta, yli 17 000 suomenkielisen niteensä voimin, voisi asiantuntijatahona tukea esimerkiksi Ruotsin koulujen kirjastoja ja sitä myöten lasten lukemista entistä enemmän.
– Kirjastolaki jo toteaa, että vähemmistöjen pitää saada fyysisiä ja digitaalisia materiaaleja yhteisön tarpeen mukaan. Me näkisimme mielellämme, että tämä kirjastoselvitys johtaisi siihen, että tulee neuvottelua ja keskustelua Suomen instituutin kanssa siitä materiaalien tuottamisesta, sanoo Heli Lindström, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan hallituksen jäsen, joka on osallistunut lausunnon kirjoitukseen.
Yli sata lausuntoa
Ehdotus kansalliseksi kirjastostrategiaksi luovutettiin kulttuuriministeri Amanda Lindille maaliskuussa. Ehdotusta edelsi pitkä selvitystyö.
Ruotsinsuomalaisten tahojen ohella strategiaa on nyt kommentoinut yli sata tahoa. Lausunnoissaan ainakin Ruotsin kirjastoyhdistys (Svensk biblioteksförening) ja Kouluasioiden tarkastusvirasto (Skolinspektionen) ovat samoilla linjoilla ruotsinsuomalaisten tahojen kanssa. Tahot ilmoittivat lausunnoissaan (katso faktaruutu alla) tukevansa ehdotusta vähemmistökielten edellytysten parantamisesta, ja että vähemmistökieliin erikoistuneiden kirjastojen tehtäviä laajennettaisiin jatkossa.
Seuraavaksi kaikki yli sata kulttuuriministeriön vastaanottamaa lausuntoa luetaan lävitse, ja sitten niistä tehdään tarvittavat yhteenvedot hallitukselle.
Rahoitusta tarvitaan
Jos Suomen instituutin kirjaston tehtävät laajenevat jatkossa, lisärahoitus on tarpeen.
– Me olemme kirjoittaneet siitä, että ruotsinsuomalainen vähemmistö on kymmenkertainen muihin vähemmistöihin verrattuna. Ja palvelualue resurssikirjastolle on sen myötä paljon suurempi. Siksi se meidän mielestä pitäisi suhteuttaa vähemmistön kokoon tämä resurssiraha, Heli Lindström kertoo lausunnon muotoilusta.
Valtionvaroista tuetun resurssikirjaston ohella ruotsinsuomalaiset tahot painottivat lausunnossaan esimerkiksi tutkimuksen, ja siihen liittyvien julkaisujen, edistämisen merkitystä vähemmistökielillä.