Äskettäin asetetun Ruotsin koronakomitean arvioitavaksi tulee myös valtion, alueiden ja kuntien kyky toimia kriiseissä.
– Vastuuta pitää palauttaa valtiolle, mutta emme voi poistaa vastuulta heiltä, jotka huolehtivat palveluista. Sairaanhoidon pitää selvitä myös kriiseissä, sisäministeri Mikael Damberg (S) sanoi SVT:lle muutama päivä sitten.
Tutkija toivoo, että Ruotsissa syntyisi laajaa keskustelua vastuunjaosta eri toimijoiden välillä.
– Pitäisi pohtia, mikä on alueiden ja valtion välinen suhde tulevaisuudessa – ja ennen kaikkea tällaisissa kriisitilanteissa, sanoo valtiotieteilijä Jaakko Turunen Södertörnin korkeakoulusta.
Valtiolla vahvempi ote Suomessa
Itänaapurissa Suomessa alueet ja kunnat ovat niin ikään olleet keskeisessä roolissa koronakriisin aikana. Siellä valtio ja hallitus näyttävät kuitenkin ottaneen vahvemman roolin kuin Ruotsissa.
Hallintokysymyksiin perehtyneen tutkijan mukaan Ruotsi näyttää luottaneen enemmän siihen, että alueet pitävän huolen terveydenhoidon toiminnasta. Suomessa niin sanotun valmiuslain käyttöönotto nosti maan hallituksen ja valtion keskiöön.
– Suomessakin sairaanhoitopiirit ovat tehneet omat arvionsa koronatilanteessa, mutta samalla kansallista tukea on kenties tullut enemmän, sanoo valtiotieteilijä Siv Sandberg Åbo Akademista.
Suomen varautumisesta mallia?
Ruotsissa terveydenhuollon ja vanhustenhoidon vaikeuksien lisäksi on puhuttanut myös varmuusvarastojen puute.
Sisäministerin mielestä sairaanhoitoa pyörittävillä tahoilla pitää olla jatkossakin vastuu kriiseihin varautumisesta, mutta valtion saatava vahvempi ote kokonaisuudesta.
– Mielestäni on katsottava Suomea, jolla on jo Huoltovarmuuskeskus, ja myös muita kansainvälisiä esimerkkejä, Damberg sanoi SVT:lle.
Katso videolta, miten tutkijat ja ministerit arvioivat Ruotsin ja Suomen varautumista ja kriisivalmiutta.