Om cookies på våra tjänster

Vi har placerat cookies på din dator och lagrar ditt IP-nummer för att ge dig en bättre upplevelse av våra webbplatser. Om du inte godkänner eller vill ha mer information kan du läsa mer här: Om cookies och personuppgifter

Saksalaissotilaiden lapset uskaltavat vihdoin astua esiin

Suomen Kansallisarkiston uuden tutkimuksen mukaan Suomessa syntyi 40-luvulla noin 700 saksalaisten sotilaiden lasta. Asenteet heitä kohtaan ovat olleet tuomitsevia, ja lapset ovat häpeän takia vaienneet taustastaan aivan viime vuosiin saakka.

Sodan jälkeisessä Suomessa ei ollut helppo olla saksalaisen sotilaan lapsi.

– Minä olin se muisto hänen suhteestaan, olin niin sanottu rakkauden hedelmä, olin jokapäiväinen muisto hänelle siitä suhteesta. Se ei varmaan hänelle ollut helppoa, ja minä ymmärrän sen. Siihen aikaan mitä se oli, sitä halveksittiin, sitä oltiin huoria ja äpäriä, kertoo Ruotsissa nykyään asuva Riitta Jylhä.

– Se mikä minua itseäni hämmästytti eniten oli, että minusta puhuttiin aina Saaran poikana, ja tätä kasvatusisää ei mainittu koskaan. Valitettavasti minulla ei aivan hyviä kokemuksia ole nuoruusvuosilta sieltä perhepiiristä, että kyllä se paistoi sieltä läpi, muistelee Pertti Hartikainen, joka on Saksalaisten sotilaiden lapset ry:n puheenjohtaja.

Sodan aikana kolmisen tuhatta suomalaisnaista seurusteli saksalaisten sotilaiden kanssa. Kansallisarkiston tuoreen selvityksen mukaan saksalaisille sotilaille syntyi Suomeen noin 700 lasta.

Riitta Jylhä ei ole aiemmin kertonut taustastaan. Hänelle tieto saksalaisesta isästä tuli järkytyksenä 15-vuotiaana.

– Kun kuulin, mitä saksalaiset olivat sodan aikana tehneet, niin inhosin ja halusin sen saksalaisuuden pois itsestäni. Että minä en halua olla saksalainen ja haluan pois siitä. Mutta minkäs teet, Jylhä sanoo.

Sodan jälkeen saksalaiset sotilaat palasivat kotiin ja suomalaisnaiset jäivät yksin lastensa kanssa. Ilmapiiri Suomessa oli tuomitseva ja perheissä asioista vaiettiin.

– Monella heistä on ollut huono itsetunto ja he ovat kokeneet olleensa lapsuus- ja varhaisnuoruusvuosinaan eriarvoisessa asemassa. Nämä lapset ovat tyytyväisiä siihen, että nyt on tutkimustietoa ja voidaan keskustella tästä aiheesta. Se on suuri helpotus heille, sanoo Kansallisarkiston tutkija Lars Westerlund.

Så arbetar vi på SVT Nyheter

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer.