Sinilevä kukkii jälleen – myrkyt eivät näy paljaalla silmällä

Uppdaterad
Publicerad

Pintaan pulpahtaneista sinileväesiintymistä ja kesästä on tullut liki samanlainen pari kuin kesästä ja kärpäsistä. Itämeren rehevöitymisen vuoksi ne ovat uusi normaali. Tänäkin vuonna olot ovat suosineet kukintoja. Lämpöä on riittänyt. Valtavilta esiintymiltä on kuitenkin vältytty.

Pohjoisilla merialueilla vesi on hyvin lämmintä. Myös leväkukintoja on siellä havaittu paljon, kertoo meribiologi Anniina Saarinen Västerbottenin lääninhallituksesta.

– Meillä päin varsinkin Norrbottenissa eli Pohjanlahden pohjukassa on aika paljon leväkukintoja. Ruotsin ilmatieteen laitoksen satelliittikuvista näkee, että Selkämerellä on myös iso leväkukinto keskellä merta, hän kuvailee aluetta, jota Uumajasta seurataan.

Saarinen kertoo saaneensa reilun viikon sisään kolmisenkymmentä ilmoitusta mahdollisista kukinnoista. Osa niistä on samoista kohteista.

Myös Tukholman saaristossa, Itämeren pääaltaalla ja Ruotsin eteläisillä vesillä on jälleen tehty sinilevähavaintoja – tai tarkemmin ilmaistuna havaittu syanobakteereita ja kasviplanktonia. Suomen puolella rannikkohavainnot painottuvat Saaristomerelle. Suomenlahden tilanne on ainakin toistaiseksi maltillinen. Suomessa myös järvissä on todettu levää. Järvivedet ovat Suomessa ennätyslämpimiä kuten on kesäkin ollut.

Otollinen kesä leville

Kukintojen syntymiseen vaaditaan lämpöä, ravinteita ja tyyntä säätä. Kaikkia on tänä kesänä tarjolla: kesä on helteinen, Itämeressä on maataloudesta ja asutuskeskuksista valunutta fosforia ja tuulettomia jaksoja on koettu. Saarinen korostaa, että syanobakteerit ja kasviplankton sinällään kuuluvat luontaisesti Itämeren ekosysteemiin.

– Ne ovat perustuottajia. Ne tuottavat happea, eläinplanktoni syö kasviplanktonia, ja kalat syövät eläinplanktonia. Niillä on tärkeä rooli. Kesäisin suuret syanobakteerikukinnot ovat toki olleet jo useita vuosia ongelma Itämerellä.

Leväkukinnot ovat sekä epämielllyttävän näköisiä että joissain tapauksissa ihmiselle vaarallisia.

– Keskikesällä yleensä leväkukinnot koostuvat syanobakteereista. Ne voivat saada tehtyä myrkkyä. Kaikki syanobakteerit eivät ole myrkyllisiä, mutta juuri keskikesällä, koska syanobakteerit kukkivat niin usein, osa on myrkyllisiä. Sen takia täytyy olla varovainen. Päältä päin ei näe, onko kukinto myrkyllinen vai ei, vaan siitä täytyy ottaa näyte, Saarinen kertoo.

Älä niele leviä

Mitä, jos sattuu uimaan myrkkyä sisältävässä vedessä?

– Jos vain ui, niin iho voi ärsyyntyä. Suurin vaara on, jos nielee vettä, jossa on syanobakteereja. Ja siinähän riskiryhmiä ovat koirat ja pikkulapset, jotka vahingossa voivat saada vettä suuhunsa. Silloin saa myrkkyjä sisäänsä ja oireita voivat olla esimerkiksi oksentelu, ripuli, kuume. Lääkäriin pitäisi ottaa yhteyttä heti. Kyse on vaarallisista myrkyistä.

– Aina, kun näkee kukinnon, pitää ajatella, että se voi mahdollisesti olla myrkyllinen ja välttää siellä uimista. Kaikista kukinnoista ei voida ottaa näytettä, Saarinen painottaa.

Hän toivoo, että ihmiset ilmoittaisivat levähavainnoistaan lääninhallitusten virkamiehille. Siten kukinnot saadaan tietoon ja voidaan myös järjestää näytteenotto tarpeen vaatiessa.

– Jos näkee levälauttoja tai leväesiintymiä, meille saa mielellään soittaa tai lähettää sähköpostia. Me otamme havainnoista selvää ja voimme levittää informaatiota, jotta mahdollisimman moni tietää välttää uimista niissä vesissä.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.