Ruotsissa asuu noin 16 000 henkilöä, jolla on suojattu identiteetti. Heistä noin 10 000 on aikuisia. Tavallisimmin suojaa hakee vanhempi yhdessä lapsensa kanssa.

Ruotsin veroviraston toiminnankehittäjän Tobias Wijkin mukaan yksi syy hakemusten kasvuun on sosiaalisen median kautta koettu uhka.  Suojatun henkilöllisyyden saatavuusvaatimukset ovat kuitenkin korkeat.

– Vaatimuksena on konkreetteinen uhkakuva tai uhka ja se on pystyttävä todistamaan poliisin, sosiaalipalvelun tai vastaavan viranomaisen puolesta.

Suojattua identiteettiä haetaan esimerkiksi perheväkivallan takia tai kunniakulttuuriin ja rikollisuuteen liittyvissä tapauksissa.

SVT Uutisten lähteiden mukaan raskainta on usein tapahtuman henkinen puoli, kun taakseen saattaa joutua jättämään koko entisen elämänsä.

Toiminnankehittäjä Tobias Wijk muistuttaakin, että pelkkä viranomaistahoille ilmoittaminen ei riitä, jos henkilöllisyytensä haluaa pitää salassa. Myös suojatun henkilön itse on pidettävä huoli siitä, miten levittää henkilötietojaan tai miten näkyvästi toimii esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Henkilötietojen suojaaminen itsessään on hallinnollinen merkintä siitä, että henkilön tiedot on pidettävä salassa. Eli tiedot henkilöstä ovat olemassa monessa paikassa, mutta myös henkilön itse on oltava varovainen.