Ruotsin lukioissa suomea voi opiskella nykyisellään ainoastaan äidinkielenä tai valinnaisena nykykielenä. Sen sijaan opetuskielenä sitä on tarjolla vain peruskouluissa.

Suomea luetaan joka kuudennessa Ruotsin lukiossa. Päättötodistuksen suomen kielestä on saanut vähintään kymmenen oppilasta esimerkiksi Tumban, Kalixin, Ylitornion, Haaparannan ja Kiirunan lukioista.

Jos raja vedetään viiteen päättötodistukseen saadan mukaan myös Sollentuna, Eskilstuna, Luulaja ja Pajala.

Tumban lukiota Botkyrkassa käyvä Rikardo Blomerus lukee suomea valinnaisena nykykielenä.

– Kävin ruotsinkielisen peruskoulun, jossa opiskelin suomea äidinkielenä. Ajoittain kaduttaa, etten mennyt suomenkieliseen peruskouluun. Välillä ruotsi ottaa vähän yli ja äidinkieli (suomi) lähtee pois.

Pula pätevistä lukio-opettajista

Joka neljännessä Ruotsin peruskoulussa opiskellaan suomea aineena. Kahdeksassa näistä suomen kieltä käytetään opetuskielenä. Mutta suomen kielen käyttö opetuskielenä loppuu lukioon siirryttäessä. Suomi ei ole opetuskieli enää ainoassakaan lukiossa.

Tumban lukion vararehtorin Camilla Bergmanin mukaan yhtenä syynä saattaa olla pula pätevistä suomen kielen lukio-opettajista sekä lukion opiskeluohjelmien koko.

– Jotta voimme perustaa lukiolinjan, pitää löytää vähintään 30 oppilasta, jotka haluavat käydä esimerkiksi yhteiskuntaohjelman. Toisin kuin yläaste, lukio on järjestetty opiskeluohjelmiin. Eri ohjelmissa opiskellaan hyvin erilaisia aiheita. Opettajilta vaaditaan laajaa ainepätevyyttä.

Esimerkiksi Tumban lukiosta päättötodistuksen suomen kielestä saa useampi oppilas kuin mistään muusta Ruotsin lukiosta. Siitä huolimatta koulun kotisivuilta ei käy ilmi, että koulussa voi lukea suomea.

– Emme varsinaisesti markkinoi itseämme yhtenä Ruotsin kouluista, joista valmistuu eniten oppilaita, joilla on suomi lukion päättötodistuksessa. Sellaista meillä ei ole. Emme ole ajatelleet asiaa siten, Bergman toteaa.