Tartunnanjäljityssovellus Koronavilkku on käytössä Suomessa noin neljälläkymmenellä prosentilla väestöstä.

Suomi on ollut tartunnanjäljityssovellusten käytössä aktiivisimpia: esimerkiksi Saksassa vastaavan sovelluksen latasi 28 prosenttia väestöstä. Koska sovelluksia on käytössä useammassa EU-maassa, maat ovat yhteistyössä varmistaneet, että sovellukset pystyvät keskustelemaan keskenään.

Suomessa hyöty ollut vähäistä

Tämä mahdollistaa sen, että kun sovelluksen käyttäjä ilmoittaa tartunnastaan, niin sama ilmoitus voidaan ilmoittaa eri maiden sovelluksille, sanoo Suomen THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.

– Kun me pääsemme vapauttamaan enemmän matkustusta, niin siinä vaiheessa on käytännöllistä että meillä on eri maissa yhteensopivia sovelluksia, joiden avulla saadaan välitettyä tietoa altistumisesta ja tuettua tartuntatautien jäljitystä rajojen ylitse.

Sovellusten tehoa on sekä epäilty että ylistetty. Viime päivinä Suomessa on uutisoitu siitä, että sairaanhoitopiirien varsinaisille tartunnanjäljittäjille sovelluksesta on ollut vain vähän hyötyä, jos ollenkaan.

Ruotsissa valmistaudutaan omaan vilkkuun

Euroopan maiden joukossa Ruotsi erottuu joukosta. Täällä ei ole käytössä tartunnanjäljityssovellusta, koska niiden tietoturvaa on epäilty. Nyt kuitenkin mielipiteet ovat muuttumassa.

Ruotsin radion uutistoimitus Ekotin hiljattain tekemän kyselyn mukaan valtaosa Ruotsin sairaanhoitoalueista suhtautui positiivisesti tai ainakin neutraalisti tartunnanjäljityssovelluksen kehittämiseen.

Valtionepidemiologi Anders Tegnellin mukaan asia on Kansanterveysviranomaisella selvityksen alla.

– Hallitus on pyytänyt meitä selvittämään miten tartunnanjäljitystä voitaisiin tehostaa digitaalisesti. Julkaisemme selvityksen maaliskuun aikana. Silloin tiedämme myös miten mahdollinen koronasovellus voisi hyödyttää sairaanhoitoalueita.