Saamelaiskäräjien jäsen Janne Saijets oli mukana Helsingissä Vastatuuleen-kirjan julkistamistilaisuudessa lokakuun lopussa.
– Tällaista kirjaa tarvitaan paikkaamaan sitä tietovajetta, mitä suomalaisilla ja valtakulttuurilla on saamelaisista.
Maankäyttöoikeus ei ole toteutunut
Kukka Rannan ja Jaana Kannisen kirjoittama teos keskittyy erityisesti siihen, kuinka saamelaista elämäntapaa ja kulttuuria on kavennettu ja kuinka saamelaiset ovat menettäneet maitaan vuosisatojen saatossa.
Vaikka YK:n alkuperäiskansojen julistus takaa saamelaisille oikeuden tulla kuulluksi maankäyttökysymyksissä, Saamenmaalla todellisuus on ollut toisenlainen.
Moni sukupolvi menetti kielen
Suomen noin 10 000 saamelaisesta alle 2000 puhuu tilastojen mukaan yhtä kolmesta saamen kielestä äidinkielenään.
Saamelaisten kielten osaaminen heikkeni sotien jälkeen erityisesti, kun asuntolakoulujen opetuskielenä oli suomi. Usein lapsia kiellettiin puhumasta saamea ja saamelaisuuden ympärille kietoutui häpeän tunne.
– Tästä oli se seuraus että useampi sukupolvi menetti kielen – tämä on on ollut yksi kovimpia kokemuksia saamelaisille, Jaana Kanninen sanoo.
Vuosituhannen vaihteessa saamelaisen kulttuurin kohdalla on kuitenkin näkynyt valon pilkahduksia.
Nyt puhutaan saamelaisrenessanssista
– Tällä hetkellä puhutaan jopa saamelaisrenessanssista. On noussut uusi sukupolvi, joka ei kanna enää samaa taakkaa ja nuoret opiskelevat kieltä takaisin, kirjan tekijä Jaana Kanninen sanoo.
Myös saamelaisten poliittinen aktiivisuus on viimeisinä vuosina ollut entistä näkyvämpää. Parhaillaan suunnitelmat Jäämeren radasta herättävät keskustelua – todennäköisin reitti kulkisi suoraan saamelaisten kotiseutualueen läpi. Saamelaisjärjestöt vastustavat suunnitelmia.