Ruotsin romanit asettuvat syrjinnän kärkeen, kun EU:n perusoikeuksien virasto teki vuonna 2019 yli 4000 romania kattavan tutkimuksen Belgiassa, Irlannissa, Alankomaissa, Iso-Britannisassa, Ranskassa ja Ruotsissa.
Ruotsista tutkimukseen haastateltiin reilut 400.
EU:n syrjinnänestämisdirektiivi kieltää etnisen syrjinnän kaikissa jäsenmaissa, mutta toukokuussa 2022 ruotsiksi ilmestynyt tutkimus paljastaa, että romaneita syrjitään edelleen ja tämä vaikuttaa työnsaatiin, koulunkäyntiiin, asumiseen ja erityisesti terveyteen.
Romanien elinikä on Ruotsissa noin 10 vuotta lyhyempi kuin valtaväestön, ja 12 prosenttia kertoo joutuneensa etnisen väkivallan ja vihan kohteeksi. Vain harva teki kuitenkaan ilmoituksen saamaastaan kohtelusta.
Romaniaktivisti Diana Nyman pitää tutkimuksen lukuja vielä todellisuutta alhaisempina.
– Olen tehnyt romanityötä 25 vuotta ja tiedän, että tilannne on vielä huonompi, kertoo Diana Nyman, joka oli myös mukana etsimässä haastateltaviksi Ruotsissa asuvia romaneja.
Nyman arvioi, että romanit eivät uskalla kertoa kaikkea rekisteröinnin pelossa ja kysymykset on tehty enemmistöyhteikunnnan puolelta. Lisäksi kysyjät olivat saaneet vain lyhyen koulutuksen, hän sanoo.
– Kaikenlainen syrjintä vaikuttaa arkeen joka päivä. Ja jos olet sairas, et voi tehdä työtä. Jos et voi tehdä työtä olet köyhä.