Suomen kielen asema Ruotsin kouluissa ei ole vahvistunut, vaikka selvittäjä on esittänyt tuntimäärän lisäämistä vähintään kolmeen viikossa sekä muun muassa uuden oppiaineen perustamista.

– Lapsille pitäisi koulussa opettaa enemmän suomen kieltä. Tunti viikossa ei riitä, sanoo hallituspuolue sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustaja Sara Heikkinen Breitholtz (S).

Alkuvuodesta valtiopäivillä aloittanut edustaja uskoo, että suomi ja muut vähemmistökielet jäävät Ruotsin politiikassa varjoon, koska muita polttavia koulukysymyksiä on monta.

– Että ei ole tarpeeksi opettajia, ei ole tarpeeksi rahaa tai että ihmiset eivät pääse todistuksillaan lukioon, hän luettelee.

”Vanhemmista sen pitäisi lähteä”

Hallituspuolue sosiaalidemokraattien edustaja on sitä mieltä, että lasten vanhempien pitäisi aktiivisemmin puolustaa suomen kielen asemaa, jos aihe koetaan tärkeäksi.

– Sen pitäisi lähteä kaikista Ruotsissa asuvista vanhemmista, Heikkinen Breitholtz sanoo.

Hänen mielestään vanhemmat voisivat vaatia aktiivisemmin politiikoilta suomen kielen opetuksen lisäämistä.

– Jos kukaan ei välitä ja huomioi aihetta, niin silloinhan poliitikot eivät näe, että tämä olisi tarpeeksi tärkeä asia, johon rahaa pitäisi panostaa.

Ministeri arvioi asian tärkeyttä

Heikkinen Breitholtzin mukaan koulutusministeri Anna Ekströmin (S) tehtävänä on arvioida, mitkä ovat tärkeimmät edistettävät kysymykset koulupolitiikassa.

– Anna Ekström kuuntelee ja välittää, mutta on hänen työnsä verrata, onko tämä se asia, joka on tärkein, sanoo puoluetoveri Heikkinen Breitholtz.

Koulutusministerin esikunnasta kerrottiin viime kuussa SVT:lle, että suomen kielen ja muiden kansallisten vähemmistökielten asemasta kouluopetuksessa ei ole uutta kerrottavaa. Asian valmistelun on kerrottu jatkuvan.