Venäjä testasi Suomen valmiutta ilmatilan loukkauksella

Publicerad

Suomessa jatkuu kaksi viikkoa sitten tapahtuneen ilmatilan loukkauksen jälkipuinti. Venäjän epäillään testanneen Suomen ilmavoimien hälytysvalmiutta.

Puolustusvoimat kertasivat kahden viikon takaisia tapahtumia Eduskunnan puolustusvaliokunnalle tiistaina. Kaksi venäläiskonetta oli Suomen ilmatilassa, samalla alueella, tunnin sisään. Toisen ilmatilaloukkauksen jälkeen päivystys-hornetin valmiutta kohotettiin ja se kävi ilmassa tunnistustehtävässä.

Useiden suomalaisasiantuntijoiden mukaan Venäjä testasi Suomen reagointia ilmatilan loukkauksilla. Tiedotussekaannuksen jälkeen Suomessa on ollut epävarmuutta siitä reagoitiinko ilmatilaloukkauksiin ja oliko suomalais-Hornetit valmiudessa loukkausten aikana. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja perussuomalaisten Jussi Niinistö sanoo, että jälkipyykin ydin on juuri tiedon kulussa.

– Puolustusvaliokunta aikoo kuulla tämän jälkeen vielä Valtioneuvoston tilannekeskuksen asiantuntijaa. Lähinna sen takia, että haluamme vielä selvittää tiedonkulun vaiheita. Tämä tiedotuspuoli oli se ongelma ei niinkään nämä ilmatilalaoukkaukset, niitähän on tapahtunut aikaisemminkin.

Suomessa on spekuloitu mikä viesti Venäjän ilmatilaloukkauksiin liittyy. Moni uskoo, että viimekertainen ilmatilanloukkaus oli Venäjän näpäytys Suomelle vilkkaana käyneen Nato-keskustelun takia. Venäläiskoneet loukkaavat Suomen ilmatilaa muutaman kerran vuodessa. Useat suomalaisasiantuntijat ovat tulkinneet venäläisten toiminnan tahalliseksi ja haluksi testata Suomen reagointikykyä.

Kahden viikon takaisten tapahtumien jälkeen Suomessa on ihmetelty miksi Hornetit lähetettiin ilmaan vasta kolmannen koneen lähestyessä Suomea. Puolustusvoimat on vakuuttanut toimineensa normaalien toimintamallien mukaisesti. Ruotsin puolustusvoimien uskottavuus sai kolauksen reilu vuosi sitten pääsiäisenä, kun Ruotsin ilmavoimat ei ehtinyt reagoida lainkaan venäläiskoneiden ilmatilaloukkaukseen Gotlannin kupeessa.  

– Voi olla ongelma kansalaisten ja myös joidenkin päättäjien oletuksissa ja ymmärryksessä mitä ilmapuolustus on ja millä eri tasoilla toimitaan. Aivan samalla tavalla kuin Ruotsissa oletettiin, että kylmän sodan tavoin ruotsalaishävittäjät olisivat suunnilleen kiitoradalla odottamassa, että joku lentäisi lähelle, sanoo ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Lokal. Lättanvänd. Opartisk. Ladda ner appen nu!

Hämta SVT Nyheter i App StoreLadda ned SVT Nyheter på Google Play

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer