Vuoden Ruotsinsuomalaista ja Nuorta Ruotsinsuomalaista kuvataan valintakriteereissä  henkilöksi, joka on kuluneen vuoden aikaan nostanut ruotsinsuomalaisuuden esiin, on esikuva tai tehnyt merkittäviä tekoja, jotka ovat koskettaneet monia.

Arjen sankari tuo iloa ja apua toisten arkeen. Tunnustuksia on jaettu vuodesta 2011 lähtien.

Vuoden Nuori Ruotsinsuomalainen -ehdokkaat

Vuoden Nuoreksi Ruotsinsuomalaiseksi ovat ehdolla rap- ja spoken word eli lavarunous-artisti Jami Faltin, opiskelija Amina Hakia Jabri sekä kiekonheittäjä Daniel Ståhl.

Jami Faltin

17-vuotias  Jami Faltin voitti viime vuonna Ortens bästa poet -kilpailun. Hän oli kaikkien aikojen nuorin, joka voitti Förenade förorten yhdistyksen järjestämän kilpailun. Kilpailu on oli ensimmäinen kerta, kun hän esitti runojaan yleisön edessä. Ennen sitä hän oli kirjoittanut rapmusiikkia. 

Jami Faltin puhuu ennen kaikkea romaneihin kohdistuvista ennakkoluuloista.

Amina Hakia Jabri

Tukholman Upplands Väsbyssä kasvanut Amina Hakia Jabri on kahden kulttuurin lapsi ja on tottunut luovimaan niin suomalaisessa kuin marokkolaisessa sielunmaisemassa. Laajan kielitaitonsa ja musikaalisuutensa ansiosta Amina on jo nyt kokenut esiintyjä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Amina Hakia Jabrin nimestä ei paljastu hänen suomalainen puolensa. Eikä ole mitenkään ihmeellistä, että moni ruotsalainen hätkähtää kuullessaan Aminan puhuvan täydellistä suomea.

Daniel Ståhl

Kolmena peräkkäisenä vuotena maailman parhaimmaksi kiekonheittäjäksi listattu Daniel Ståhlin palkintokaapissa kimmeltää monta mitalia arvokisoista, tuorein on tänä vuonna EM-hopea ja viime vuodelta MM-hopea. Hän kiertää ympäri maailmaa ja, kun kisat ovat Suomessa, niin sielläpä on monella ihmettelemistä.

Vuoden Ruotsinsuomalainen -ehdokkaat

Vuoden Ruotsinsuomalaiseksi ovat ehdolla juontaja Pekka Heino, kääntäjä Janina Orlov sekä Skövden Suomi-seuran puheenjohtaja Pirkko Karjalainen yhdessä Skövden suomalaisten kanssa.

Pekka Heino

Tuttu radioääni ja TV:stä tuttu juontaja Pekka Heino teki harppauksen mukavuusalueensa ulkopuolelle vime kesänä juontaessaan Sisuradion Iltapäivä-ohjelmaa suomeksi. Se oli ensimmäinen kerta, kun hän käytti työkielenään suomea ja puhui sitä arkisin aamusta iltaan kokonaisen kuukauden ajan. Se oli suuri haaste.

Janina Orlov

Kääntäjä Janina Orlov on antanut monelle kansainvälisestikin kuuluisalle suomalaiskirjailijalla ruotsalaisen äänen ja elämän. Hän on kääntänyt useita lastenkirjoja sekä muun muassa Sofi Oksasen, Rosa Liksomin ja Sirpa Kähkösen kirjoja suomeksi. Kääntäminen on kuin paritanssia ja sanoo Janina Orlov, ja svengiä löytyy hänen kääntämistään kirjoista.

Pirkko Karjalainen ja Skövden ruotsinsuomalaiset

Pirkko Karjalainen on Skövden Suomi-seuran puheenjohtaja, jonka johdolla Skövden ruotsinsuomalaiset -ryhmä teki näytelmän nimeltä ”Yhdessä”. Näytelmä on kokonaan ryhmän käsialaa ja siinä seurataan suomalaisten historiaa Skövdessä 50 vuoden ajalta. Ensi-ilta oli viime vuoden keväällä ja Skövden teatteri oli viimeistä paikkaan myöden täynnä.

Yhdessä -näytelmä oli toisille matka omaan menneisyyteen, ja toisille se avasi ikkunat suomen kieleen.

Arjen sankari -ehdokkaat

Timo Lyyra

Göteborgissa suljettiin pari vuotta sitten ruotsinsuomalainen koulu. Timo Lyyra  on työskennellyt siitä lähtien aktiivisesti, jotta kunta käynnistäisi uudelleen suomenkielisen opetuksen. Hän on myös perustanut ruotsinsuomalaisten vanhempain yhdistyksen Försvar – Föräldraförening för sverigefinska föräldrar i Göteborg. Yhdistys tiedottaa muun muassa suomenkielisten koululaisten oikeuksista omaan kieleensä.

Göteborgin kunta kaavailee parhaillaan, miten suomenkielinen opetus mahdollistettaisiin. Lopullista päätöstä ei vielä ole tullut. Timo Lyyra on maltillisen tyytyväinen.

Marja Leena Paananen

Kramforsin Suomi-seuran puheenjohtaja Marja-Leena Paananen voisi hyvinkin tituleerata itseään Ruotsin mestariksi,  kun kyse on sinnikkäästä taistelusta suomen kielen hallintoalueeseen liittymisestä. Hän taisteli miltei kymmenen vuotta, jotta hänen kotikuntansa lähettäisi hakemuksen hallintoalueeseen liittymisestä. Viime keväänä se vihdoinkin tapahtui.

Ajatus suomenkielisten auttamisesta heräsi jo 1980 -luvun puolivälissä, kun Marja-Leena Paananen työskenteli Kramforsin tulkkitoimistossa.

Tero Tuomarila

Lasten ja nuorten liikunta on Tero Tuomarilalle sydämen asioita. Hän valmentaa jääkiekkonuoria kokopäivätyönsä ohella viikon kaikkina päivinä niin arki-iltoina kuin viikonloppuisin. Valmennustyön taustalla on intohimo lajiin, oma jääkiekkoura ja kutsumus. Tero Tuomarila haluaa tehdä töitä lasten ja nuorten kanssa. Omaa jaksamistaan hänen ei tarvitse edes miettiä – ei edes aikaisena sunnuntaiaamuna.

Vuoden Ruotsin Suomalaisen sekä Nuoren Ruotsinsuomalaisen valitsee palkintoraati, jossa istuu Sisuradion kanavapäällikkö Anne Sseruwagi, SVT:n vähemmistökielisten ohjelmien päällikkö Sofia Taavitsainen, Suomen Instituutin johtaja Anders Eriksson sekä Ruotsin Suomalaisen päätoimittaja Tapani Kekki. 

Arjen sankari -tunnustus on yleisön palkinto ja jaetaan sille, joka on saanut eniten ääniä Sisuradion kotisivulla olleessa nettiäänestyksessä.