Inka Venho-Kortelainen toimii kurssinjohtajana ja opettajana Gender in military operations -osastolla.
– SWEDINT on Ruotsin kansainvälinen keskus, jossa koulutetaan kriisinhallintatehtäviin lähteviä sotilaita, siviileitä ja poliiseja, Venho-Kortelainen kertoo.
Armeijaan Inka Venho-Kortelainen lähti aikoinaan hankkimaan omakohtaisia kokemuksia kiehtovasta ja suljetusta maailmasta. Reserviupseerikoulun jälkeen vuorossa olivat kasvatustieteiden opinnot, mutta opettajana hän ehti toimia vain vuoden ennen kuin sotilasura vei mukanaan.
Naiset pääsevät lähelle
Viime kesänä päättynyt pesti rauhanturvaajana Libanonissa opetti paljon.
– Ennen Libanonin kokemusta minulle ei ollut oikein selvää, miksi pitää olla miesrauhanturvaajia ja naisrauhanturvaajia. Mielellään en vieläkään käyttäisi termiä ”naisrauhanturvaaja”, vaan olemme rauhanturvaajia kaikki, olemme kriisinhallintatehtävissä. Mutta toimialueen väestön kanssa keskustellessa kiinnitin huomiota siihen, että paikallisväestön naiset käyttäytyvät hieman eri tavalla, kun paikalla on ulkomaalaisia miehiä. He avautuvat ja puhuvat luontevammin, kun paikalla on vain naisia.
Koko väestön rauhan turvaamista
Ruotsissa armeijan ovea raotettiin naisille vuonna 1980. Suomessa asepalveluksen suorittaminen tuli mahdolliseksi naisille 1995. Vaikka vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna Suomessa ennätysmäärä naisia, heitä on silti häviävän vähän. Sotilaallisissa kriisinhallintoperaatioissa naisia on alle neljä prosenttia.
– Yksikään nainen ei lähde suorittamaan palvelusta sen takia, että tarvitaan lisää naisia, vaan lähdetään siksi, että on tehtäviä, jossa tarvitaan ammattitaitoisia miehiä ja naisia.
Miksi sitten tarvitaan erityinen osasto pohtimaan gender-perspektiiviä?
– YK määrittelee, että jokaisella rauhanturvaajalla pitää olla peruskoulutus gender-perspektiivin käytöstä. Ja gender-perspektiivi sotilasoperaatioissa tarkoittaa sitä, että osataan ottaa paikallisväestön eri ihmisryhmät huomioon ja osataan sillä tavoin hakea tietoa toimialueen turvallisuustilanteesta niin, että paikallisväestöllä on mahdolisuus elää ja jälleenrakentaa omaa elämäänsä siellä.
