Järfälla on yksi niitä kunnista, jotka hakivat hallintoalueeseen jo vuosi sitten. Hankkeeseen tuli stoppi, kun hallitus laittoi laajentumisen jäihin, mutta pienen sulattelun jälkeen kunnassa on menty eteenpäin.

– Ensimmäisenä oli pettynyt, että mitä nyt tehdään. Mietimme mekin pari kuukautta kunnassa, että mitä nyt tehdään. Sitten päätettiin poliittisesti, ja kunnassa työntekijät päätti, että ei kun me mennään nyt eteenpäin. Tehdään se mitä pystytään, kunnan kulttuuri- ja demokratialautakunnan puheenjohtaja Mika Metso (S) kertoo.

Järfälla tekee sen minkä pystyy

Järfällassa on pidetty neuvonpito ruotsinsuomalaisten kanssa, järjestetty kunnan asiakaspalveluun suomenkielistä apua ja aloitettu vanhusten suomenkielinen päiväryhmä. Neuvonpidot ovat jatkuneet myös useimmissa niistä kunnista, jotka hakivat suomen kielen hallintoalueeseen jo vuosi sitten.

Silloin hakemuksensa lähettivät Järfällan lisäksi Gislaved, Söderhamn, Skellefteå ja Örnsködsvik. Meänkielen hallintoalueeseen haki Luulaja ja saamen alueeseen Åsele ja Sundsvall.

Hakemuksia jäädytyksestä huolimatta

Jäädytyksestä huolimatta ministeriöön on tullut tänäkin vuonna hallintoaluehakemuksia, varmuuden vuoksi myös jäsenyyttä jo ennestään hakeneilta kunnilta.

– Se on kritiikkini hallinnolle, että informaatio ei ole toiminut hallintoaluekysymyksistä hallituksesta kunnille alaspäin.

– Kunnissa on muutenkin tarpeeksi tekemistä, ne kunnat jotka hakeneet uudestaan ovat lähettäneet saman hakemuksen kuin viime vuonna. Olisi voinut tehdä kyselyn, että oletteko kiinnostuneita myös tänä vuonna ja käsitellä saman anomuksen, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Sinikka Lindquist toteaa

Statusta ja porkkanaa

Mikä merkitys hallintoalueen jäsenyydellä sitten on, jos asiat edistyvät edes verkkaisesti myös ilman jäsenyyttä?

– Se on statuskysymys kunnalle ja suomenkielisille, että he voivat myös vaatia enemmän kunnalta. Että se, mitä ollaan luvattu myös pitää, Mika Metso sanoo.

Sinikka Lindquist on samaa mieltä.

– Silllähän on suuri merkitys, koska hallintoalueessa oleminen on enemmän pakottava ja on selvä, että jos kunnille annetaan porkkanaa eli valtionavustusta, totta kai se velvoittaa ja antaa haluja tehdä enemmän vähemmistön hyväksi.