Perjantaiaamuna Suomesta saatiin uutinen, joka tuli monelle yllätyksenä: pääministeri, keskustan Juha Sipilä ilmoitti hallituksensa erosta vain reilu kuukausi ennen Suomen eduskuntavaaleja.
Taustalla on ainakin Sipilän hallituksen jättimäisen uudistuksen kariutuminen: sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistusta ja uutta maakuntahallintoa ei saada valmiiksi Suomen eduskunnasta enää ennen huhtikuun vaaleja.
Liian iso pala hallitukselle
Yhtä asiaa voi pitää selvänä: väistyvä hallitus yritti haukata suurta palaa, kun se halusi samalla kertaa sekä uuden maakuntahallinnon että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen.
Sote-uudistukseen oli määrä sisällyttää myös niin sanottu valinnanvapaus eli yksityisten terveysyritysten tuominen vahvemmin julkisten palveluntuottajien rinnalle julkisessa terveydenhuollossa.
Yksityisten yritysten tuottamat terveyspalvelut eivät sinänsä ole uutta Suomessa. Tähän asti esimerkiksi kunnat ovat voineet ulkoistaa terveyspalveluja yksityisille terveysfirmoille tai työpaikat tarjota työntekijöilleen yksityisiä lääkäri- ja hoitajapalveluita niin sanotun työterveyshuollon kautta.
Törmäsi perustuslakiin
Sipilän hallitus on joutunut korjaamaan jättiuudistustaan viime vuosina useaan otteeseen varsinkin siksi, että se on törmännyt Suomen perustuslakiin.
Viimeksi helmikuussa eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia muun muassa maakuntavaalien ajankohtaan, maakuntien rahoitukseen, tietosuojaan ja palvelujen valvontaan. Epäselvää on ollut myös se, onko uudistus sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa.
Oppositiopuolueiden lisäksi myös hallituspuolueiden keskuudesta on matkan varrella noussut kritiikkiä jättiuudistusta kohtaan.
Ongelmia jo aiemmin
Suomessa jo aiemmilla hallituksilla on ollut vastoinkäymisiä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Aiheesta on väännetty moneen kertaan 2000- ja 2010-lukujen aikana.
Suomessa onkin herännyt keskustelua, pitäisikö tulevien hallitusten edetä maltillisemmin uudistuspyrkimyksissään, jotta halutut muutokset on realistista toteuttaa yhden neljän vuoden hallituskauden aikana.
Vaalit huhtikuussa
Suomen väistyvässä hallituksessa ovat olleet mukana pääministeripuolue keskusta, moderaattien sisarpuolue kokoomus sekä perussuomalaisista toissa vuonna irtautunut Sininen tulevaisuus.
Kaikille kolmelle hallituspuolueelle viimeisimmät gallup-luvut ovat olleet surullista luettavaa. Syitä voi löytyä sote- ja maakuntauudistuksen lisäksi myös muualta: esimerkiksi vanhustenhoidon tilasta on käyty Suomessa kiivasta keskustelua.
Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen nähdään, keiden johdolla sosiaali- ja terveydenhuoltoa yritetään mahdollisesti seuraavaksi uudistaa. Tällä hetkellä oppositiopuolue sosiaalidemokraatit on suosituin puolue mielipidemittauksissa.
Vaalipäivä on 14. huhtikuuta. Ulkomailla ennakkoäänestys pidetään jo 3.-6. huhtikuuta.