– Jos kveenikansa olisi jäljellä niin se olisi alkuperäiskansa, mutta se tuhoutui 1300-luvulla. Musta surma ja Ruotsin ja Novgorodin väliset taistelut sen tuhosi, että alkuperäiskansaa emme ole, kirjailija Bengt Pohjanen sanoo.

Bengt Niska Tornionlaaksolaiset-yhdistyksestä on vakuuttunut kveenien ja meänkielisten yhteydestä.

– On aivan selvää, että ne kun täällä asuvat, meänkieliset, ovat kveenikansaa.

Kveenikansan menneisyys on moniselkoinen ja monitulkintainen. Kvenland-niminen alue esiintyy useissa islantilaisissa ja norjalaisissa lähteissä. Joissakin tutkimuksissa on arveltu sen kattaneen Perämeren rannikon Ruotsin Bygdeåsta Suomen Hämeenmetsään, ja nautinta-alueen ulottuneen Jäämereen. Varmuutta asiasta ei ole.

”Arka ja herkkä asia”

Nyt viisi alueella vaikuttavaa järjestöä on yhdessä muodostamassa alueelle meänkieleen ja kveeniin pohjaavaa Kveenien kansaa. Hanke on nostanut kiivaan keskustelun.

– Meille on ollut sellainen arka ja herkkä asia, että keitä me oikein olemme. Meitä on pyöritelty sinne sun tänne ja nyt tämä viimeinen homma, että olemmekin kveenejä niin tämähän tietysti herättää meissä semmoista pyörrytystä. Ei ihme, että täällä tunteet vähän pyörivät, Bengt Pohjanen pohtii.

– Kaikki sellainen, mikä ei ole ollut käsitteenä oikein niin sehän herättää sellaista vastustusta. Kauhea vastustus oli muun muassa meänkielelle, kun siitä alettiin puhumaan täällä, Bengt Niska sanoo.

Alkuperäiskansahankkeeseen epäilllään kätkeytyvän myös kysymys maa- ja vesioikeuksista, mikä saattaa olla saamelaisten etujen vastaista.

Kveenikansan historia on moniselkoinen ja monitulkintainen. Tutkimuksessa on arveltu, että nimitys olisi ollut käytössä jo rautakaudella ja se olisi viitannut johonkin Pohjanlahden ympäristössä ja pohjoisessa Fennoskandiassa vaikuttaneeseen ryhmään.