Yhtyeen mukaan nimenomaan Markus Krunegård kutsui heidät Ruotsiin ensimmäiselle keikalle. Yhteistyömahdollisuuksia on, ja se on bändin mielestä kiva nähdä. Bändi on tavannut Tukholmassa myös muita samalla asenteella toimivia muusikoita.

– Nämähän on tyyppejä, jotka on ihan samanhenkisiä kuin kaverit Helsingissä. Kävi ilmi, että löydettiin paljon samankaltaisuuksia – niin miksei niitä hyödynnettäisi? Sanoo bändin rumpali, Aliisa Keränen.

Suomi-Ruotsi: 0–0 vai sittenkin kotivoitto?
Ruotsi on monelle suomalaisbändille houkutteleva. Matkalla voi kuitenkin huomata, ettei ruoho aina ole vihreämpää aidan toisella puolella.

– Ruotsi on tuntunut etäiseltä. Ennen jotenkin mietti, että asiat on paremmin Ruotsissa – että ne on rikkaampia ja kauniimpia. Mutta itse asiassa sitä on tajunnut, että on meillä aika hyvin Suomessa, sanoo bändin keulahahmo Rosa Jules.

Raha ei ohjaa suomalaista musiikkiskeneä

Suomen musaskene saa bändiltä kiitosta, jopa yllättäen.

– Suomessa on koko ajan jotain uusia festareita, vaikka väkiluku on pienempi. Siitä tulee ylpeä fiilis. Se on ehkä asia jota en olisi tajunnut, jos en olisi käynyt täällä. Monet festarit Suomessa eivät edes tavoittele voittoa, Rosa kertoo.

– Tuntuu siltä, että suuren maailman rahavirrat ovat niin kaukana, etteivät ihmiset edes ala tavoittelemaan niitä. Tehdään vaan musiikkia omaehtoisesti, itsearvollisesti, bändin basisti Santeri Hytönen lisää.