Päiväkoti, jossa suomi ja ruotsi luontevasti sekoittuvat

Uppdaterad
Publicerad

Kielten sekoittaminen vaikka samassa lauseessa ei haittaa kielen kehitystä, vaan päinvastoin. Näin on todettu tutkimuksissa ja myös käytännössä – jyväskyläläisessä päiväkotiryhmässä tehdään kaikki kahdella kielellä. Nyt malli halutaan tuoda myös Ruotsiin.

Jyväskyläläisen päiväkoti Sivutaskun lastentarhanopettaja Susan Helldén-Paavola on puhunut suomenkielisille lapsille kahta kieltä rinnakkain jo kolme vuotta. Helldén-Paavola vaihtaa luontevasti kieliä päiväkodin arjessa.

– Jos joka aamu aamupalalla, ja lounaalla kysyn, että ”vill du ha mjölk”, niin kyllä siellä aika helposti alkoi tulla ruotsiksi että ”jo tack”, Helldén-Paavola kertoo.

Projekti sai alkunsa kielisuihkusta, mutta päiväkodissa haluttiin enemmän kuin pari laulu- tai satuhetkeä viikossa. Päiväkoti otti yhteyttä kaksikieliseen lastentarhanopettajaan ja tutkijaan, ja kaksikielinen projekti aloitettiin.

Molemmat kielet yhtä arvokkaita

Helpot ja konkreettiset asiat tehdään ruotsiksi, vaativammat tilanteet hoidetaan suomeksi. Kantava ajatus on, että molemmat kielet ovat yhtä arvokkaita.

– Eli me ei puhuta, että suomi tai ruotsi, vaan suomi ja ruotsi. Alussa oli tietenkin enemmän suomen kielellä tapahtuvaa, mutta sitten se tavallaan se lasten innokkuus vaikutti siihen, että he vain imivät niitä ruotsinkielisiä sanoja ja ruotsinkielisiä lauseita. Ja koska ne oli toistuvia, joka päivä tapahtuvia niin aika nopeasti siihen pystyi lisäämään sitä ruotsin kieltä, Helldén-Paavola kuvailee.

Lapset oppivat vahingossa

Tavoitteena oli, että lapset suhtautuisivat luonnollisesti ja myönteisesti uuteen kieleen. Mutta samalla lapset myös oppivat – nopeasti ja helposti.

– Se yllätti henkilökunnan, perheet ja tutkijat. Ja se perusajatushan siinä on, että se on hyvin luonnollista, vähän niin kuin kotona, jossa puhutaan kahta kieltä. Niin se voi olla myös päiväkodissa tapahtuvaa. Että on sallittua käyttää molempia kieliä.

Päiväkodin projektissa alusta asti mukana ollut ja sitä seurannut professori Åsa Palviainen on itse kotoisin Ruotsista ja tutkinut monikielisyyttä Jyväskylän yliopistossa jo pitkään.

Kielten erottamiselle vahvat perinteet

Palviainen toteaa, että pitkään on uskottu näkemykseen siitä, että lapset voivat kokea sekavana, jos puhutaan kahta kieltä samaan aikaan. Monessa yhteydessä kielten johdonmukainen pitäminen erillään toimii, kuten kielikylvyssä esimerkiksi. Kielten sekoittaminen koetaan kuitenkin yhä positiivisempana myös tutkimusmaailmassa.

– Kannustimme Susania sekoittamaan kieliä, mutta huomasimme, että se ei tapahtunut kaoottisesti tai sattumanvaraisesti, vaan kielten käyttö oli järjestelmällistä. Se oli pedagogista ja helppo seurata, professori Åsa Palviainen kertoo.

– Nyky-yhteiskunnassa monet ovat kaksikielisiä, ja kun he puhuvat keskenään on luonnollista käyttää molempia kieliä. Myös tutkimusmaailmassa se nähdään yhä luontevampana. On luonnottomampaa, jos kaksikielinen henkilö käyttää ainoastaan yhtä kieltä.

”Ruotsissa voitaisiin tehdä samoin”

Professori Åsa Palviainen muistuttaa, että vähemmistökielten opiskelussa kielen sekoittaminen ei välttämättä ole suositeltavaa, mutta kieleen tutustumisen ja sen puhumiseen kannustamisen kannalta se on hyvä keino. Uppsalassa seminaarissa kokemuksistaan kertonut Palviainen näkee kaksikieliselle pedagogiikalle sauman myös ruotsalaisissa päiväkodeissa.

– Näen sen mahdollisuutena myös Ruotsissa. Täällä on ruotsinkielisiä lapsia, joiden isovanhemmilla ehkä on suomalainen tausta, ja vanhemmat ehkä ovat unohtaneet suomen kielen. Silloin voi hyödyntää kaksikielistä pedagogiikkaa ja saada kielen käyttöön, Palviainen sanoo.

Lokal. Lättanvänd. Opartisk. Ladda ner appen nu!

Hämta SVT Nyheter i App StoreLadda ned SVT Nyheter på Google Play

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer