Karjalan kielen päivittäisiä puhujia on Suomessa viitisentuhatta. Karjalan kielen osaajia puolestaan 11 000. Kieli on uhattu, mutta ei vielä kuollut.
”En usko, että taustalla olisi pahantahtoisuutta”
Karjalan kielen elvytys alkoi Tynnyrisen mukaan kohtalaisen myöhään, vasta 1990-luvulla. Hän ei näe kielen heikolla asemalla selkeää poliittista taustaa:
– Olen ajatellut, että se johtuu vain siitä, että karjala on ollut näkymätön yhteiskunnassa. En usko, että siinä on taustalla lainsäätäjien pahantahtoisuutta tai että karjala olisi haluttu tietoisesti jättää ulkopuolelle.
Kielen revitalisaatio
Karjalasta tulleet kokivat painetta sulautua valtaväestöön
Sotien jälkeen Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan alueelta lähti evakkoon Suomeen arviolta 407 000 ihmistä. Aiemmat karjalan kieliset yhteisöt hajosivat, ja he asettuivat valtaväestön sekaan.
– Vanhemmat puhujat muistavat toisen maailmansodan jälkeisen ilmapiirin, jolloin he kokivat vahvaa painetta siitä, että nyt täytyy sulautua. He kokevat myös raskaammaksi karjalan kielen käyttämisen.
Nuoret karjalan kielen aktivistit eivät tällaista taakkaa tunne. Mutta Tynnyrisen mukaan he kokevat sitä vastoin juurettomuutta.
– Monella on sellaisiakin kokemuksia, että he ovat vasta aikuisena saaneet tietää, että oman vanhemman kieli on ollut muu kuin suomi. Se on ollut niin vaiettua.
Elvytysohjelmassa kaksi eri puolta
Raportin ensimmäinen osa kuvaa karjalan tilannetta, ja sitä, mitkä seikat ovat vaikuttaneet sen uhanalaistumiseen. Tällaista tekstiä ei ennen ole ollut saatavilla, mikä on hankaloittanut esimerkiksi valtion tuen hankkimista.
– Karjalaa ei ole voinut opiskella, mikä on jättänyt kielen kodin ja perheen kieleksi. Uusilla asuinpaikoilla avioliitot ovat yleistyneet suomen- ja karjalankielisten välillä, mikä on johtanut siihen, että perheen kieleksi on tullut suomi, kun taas edellinen sukupolvi on kuollut, ja parhaat taitajat ovat kadonneet.
Ohjelman toisessa osassa tähdennetään kielen puhujien omaa vastuuta kielen elossa pitämisessä. Siinä listataan myös tarvittavia institutionaalisia tukitoimia.
– Tarvitaan karjalan kielen opetusta, oppimateriaalia, radio- ja tv-ohjelmia. Kun aktiviinen kieliyhteisö ja valtion tukitoimet kohtaisivat, olisi kielellä hyvät mahdollisuudet elpyä.