Suomussalmella oli taisteltu jo aikaisemminkin, mutta Raatteen tien taistelu alkoi alkoi tammikuun alussa 1940 ja päättyi viikkoa myöhemmin Hjalmar Siilasvuon johtaman 9:nnen divisioonan voittoon.
Rajan yli vyöryneen Puna-armeijan tavoitteena oli ollut savuttaa Oulu ja katkaista Suomi kapeimmalta kohdaltaan kahtia.
Suomen sodanjohto ei odottanut hyökkäystä Suomussalmen kohdalta ja alueella oli vain vähän suomalaisia joukkoja, jotka kaiken lisäksi olivat heikosti varustautuneita, sotahistorioitsija Kent Zetterberg Ruotsin Puolustuskorkeakoulusta selittää.
– Suomen voitto oli lähes ihme. Ensin jouduttiin keksimään ja rakentamaan puolustus. Sitten alettiin ymmärtää, että venäläiset etenevät todella hitaasti ja ovat alttiita hyökkäykselle. Ja kun suomalaiset sitten järjestäytyivät ja hyökkäsivät, niin hyökkäys onnistui yli kaikkien odotusten. Venäläiset piiritettiin ja kaksi venäläistä divisioonaa tuhottiin. Suomalaiset saivat saaliikseen paljon sotavankeja sekä modernia sotakalustoa, jota Suomen armeija tarvitsi. Kaikki otettiin talteen.
Suomalaiset osasivat hiihtää ja hallitsivat talvisodankäynnin
Suomalaisten voiton salaisuuksia olivat hyvä hiihtotaito, paikallistuntemus ja lämpimämmät vaatteet. Osa puna-armeijan ukrainalaissotilaista paleltui kuoliaaksi sotatalvena 1939-40, joka oli yksi 1900-luvun kylmimmistä Suomessa. Suomalaisilla oli myös vahva puolustustahto.
– Sotilallinen voitto oli todella yllättävä, sillä alueelle sijoitetut suomalaiset joukot olivat hyvin heikkoja, hiihtoptaljoonia ja vastaavia. Ja vastassa oli kaksi kokonaista venäläistä divisioonaa.
Venäläisillä oli toki omat heikkoutensa, he eivät hallinneet talvisodankäyntiä eikä heillä ollut oikeita varusteita. He kulkivat teitä pitkin ja joutuivat pian piiritetyiksi. He eivät hallinneet tätä sotimistapaa.
Talvisodan henki -käsite syntyi sodan jälkeen
Suomi sai Talvisodan aikana kansainvälistä sympatiaa, koska myös Raatteentien taistelupaikoille saapui paljon kansainvälistä lehdistöä pahimpien taistelujen tauottua.
Näky taistelukentillä oli karmaiseva: tuhansia kuolleita ja jäätyneitä sotilaita sekä tuhottua taistelukalustoa.
Aikaisemmin arvioitiin, että Puna-armeija olisi menettänyt kaatuneena jopa 17 000 sotilasta. Nykyisin kaatuneiden määräksi arvioidaan 7000-9 000. Suomalaisia kaatui tai katosi 400.
Kent Zetterbergin mukaan suomalaisilla ei sotilaallisesti ollut mitään vahvuuksia venäläisiin verrattuna. Silti vahvempi osapuoli jäi tappiolle.
– Upseerikoulutuksessa sanotaan edelleen, että Talvisota ei noudata mitään normaaleja sääntöjä. Talvisota osoittaa, että yhtenäinen kansa, joka tekee vastarintaa voi voittaa jos olosuhteet ovat suotuisat. Raatteen tien taistelu on tunnettu sotahistoriassa. Se on yksi Pohjolassa käydyistä taisteluista, joka tunnetaan koko maailmassa.