Valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta pitää epätodennäköisenä, että Suomi ja Ruotsi päätyisivät keskenään erilaiseen ratkaisuun.
– Kaikki merkit osoittavat siihen suuntaan, että Suomi ja Ruotsi ovat menossa yhtäaikaisesti Natoon ja jättämässä hakemusta yhtäaikaisesti.
Eritahtisuus vaikuttaisi yhteistyöhön
Mikäli kuitenkin käy niin, että toinen maista jää Naton ulkopuolelle, se heijastuu väistämättä Pohjoismaiden yhteistyöhön. Tanska, Norja ja Islanti ovat jo Naton jäseniä, Suomi ja Ruotsi eivät ainakaan toistaiseksi.
– Se voisi johtaa eritahtisuuteen. Jos Suomi olisi Naton jäsen ja Ruotsi ei, ne eivät pystyisi syventämään yhteistyötä kaikilla osa-alueilla yhtä hyvin kuin jos kumpikin olisi jäsen. Kyllä se aika erikoinen tilanne olisi, suomalaisesta Nato-keskustelusta väitellyt Särkkä sanoo.
”Kehittyneitä kumppanuusmaita”
Särkkä arvioi, että Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys edistäisi Pohjois-Euroopan turvallisuustilannetta. Maat myös vahvistaisivat puolustusliittoa, vaikka Naton raja Venäjän kanssa kasvaisi yli 1 300:lla kilometrillä.
– Jos tarkastellaan Naton aikaisempia laajentumisprosesseja 1990-luvun lopulta alkaen, niin kyllähän Suomi ja Ruotsi olisivat oikeastaan ensimmäistä kertaa jäsenmaita, jotka toisivat jotain lisää pöytään.
– Ne ovat hyvin kehittyneitä Naton kumppanuusmaita ja niillä on hyvin kehittyneet puolustusvoimat. Ne ovat tehneet yhteistyötä Naton kanssa vuosikymmenien ajan, Särkkä listaa.
”Selusta turvattava”
Jos kävisi niin, että ainoastaan Ruotsi päätyy Natoon, Suomen pitäisi turvata selustansa jollain tavalla.
– Suomella pitäisi olla jokin toinen ratkaisu. En pidä sitä ollenkaan mahdollisena enkä todennäköisenä, että Suomi jäisi yksin ilman syvennettyä puolustusyhteistyömahdollisuutta jonkin toisen toimijan kanssa – on se sitten Nato tai Yhdysvallat.