Suomi on aktiivinen lakkoilumaa, jos katsotaan tilastoja. Vuosina 2000-2015 Suomessa oli keskimäärin 128 lakkoa kun Ruotsissa oli kahdeksan.

Lakkoja tutkineen dosentti Tapio Bergholmin mukaan, Ruotsin lakkoperinne eroaa muista pohjoismaista poikkeuksellisen lainsäädännön takia.

– Ruotsissa on korkea kynnys lähteä lakkoon, mutta myös ottaa lakkoa vastaan. Vuoden 2016-2017 sopimuskierroksilla, Ruotsissa oli kovia konflikteja ja rajuja työtaistelu uhkia. Mutta ne raukesivat ilman lakkoa, Tapio sanoo.

–  Suomalaisittaan se oli mielenkiintoista, että märketin kautta matalapalkka-alat saivat kovemmat palkankorotukset. Tavallaan teollisuustuotannon märketin kautta, solidaarinen palkkapolitiikka on tullut Ruotsiin takasin.

Lakot tehokkaita

Suomessa AKT määräsi tänään alkavaksi laajennetun ylityö- ja työvuorojen vaihtokiellon sopimusaloilleen, protestina hallituksen esitykseen suunnitelluista työsuhdeturvan heikennyksestä.

Bergholmin mukaan nykyisessä poliittisessa tilanteessa niinkutsutut viivästyslakot ovat tehokkaita.

– Monella alalla on työvoimapula. Se on johtanut siihen, että ylitöitä teetetään myös julkisella puolella. Ammattiyhdistysliike ei ymmärrä miksi ei olla otettu väkeä riittävästi töihin, Tapio Bergholm toteaa.

– Se on mielenkiintoista, että ylityönkielto, joka saattaa olla aika tehokas työtaistelukeino, ei näy lakkotilastoihin. On hankalampaa löytää menetetyt työtunnit, jos ihmiset on poissa työpaikalta.