Tukholmassa uusien suomenkielisten esikoulupaikkojen aloittaminen on viime aikoina tyssännyt heikkoon tiedottamiseen, jonka seurauksena tulokkaita ei ole ollut tarpeeksi. Kaupungin uusi sosiaalidemokraattien koulutoimenjohtaja Olle Burell toteaa, että rahaa suomenkieliseen toimintaan on, paikkojen käyttöönotto on sen sijaan kaupunginosalautakuntien vastuulla.

– Meidän kohdallamme ei ole kyse rahasta, Tukhoman kaupungilla  on todella hyvä talous ja satsaamme rutkasti kouluun ja esikouluun. Sen ei pitäisi olla ongelma. Luulen, että varsinainen haaste on keskusteluyhteys, tilanteiden ennakointi ja hyvä suunnittelu. Monia asioita on tekeillä, mutta meidän täytyy katsoa missä kommunikointia ja suunnittelua voidaan parantaa.

Lisää paikkoja tulossa

Tälle vuodelle on budjetoitu yhteensä 23 suomenkielistä paikkaa. Viisi niistä on tarkoitettu jo olemassa olevaan päiväkotiin Hägersten-Liljeholmenin kaupunginosaan. Skarpnäckin alueelle on budjetoitu yhteensä 18 täysin uutta paikkaa, joista osan piti käynnistyä helmikuun lopussa. Vanhempien pettymykseksi uutta osastoa ei kuitenkaan aloiteta silloin.

– Syynä on se, että kysyntä ei ollut niin suurta kuin odotimme. Minun täyty luonnollisesti selvittää, että oliko tiedottaminen paikoista tarpeeksi laajaa, Burell sanoo.

Juuri tiedottaminen Skarpnäckin uusista suomenkielistä paikoista on saanut vanhemmilta kritiikkiä. Sen parantamiseen koulutoimenjohtaja aikooo tarttua.

– Mikäli tiedottaminen on ontunut niin se saataneen korjattua suhteellisen helposti. Aion kysyä kaupunginosalautakunnalta, josko llisätiedottaminen on tarpeen. Haluan tietysti, että paikat tulevat käyttöön, nyt kun niitä on. Haluan myös koulutoimenjohtajana kuulla suomalaisyhteisöltä millaisia ongelmia heillä on ollut esikoulupaikkojen suhteen, jotta voimme vastaisuudessa välttää ne ja parantaa esikoulutarjontaamme suomen kielellä entisestään.

Upsalan malli kiinnostaa Tukholmassakin

Tukholman koulutoimenjohtaja Olle Burell kiinnostuu myös niin kutsutusta Uppsalan mallista, jossa uutta suomenkielistä esikoulutoimintaa on tuettu hallintoaluerahoilla sen vakiinnuttamiseksi.

– Esikouluryhmien tulee olla tietyn kokoisia, jotta toiminta on järkevää. Ehkä uuden esikoulun on alussa saatava lisätukea, että toiminnasta tulee kestävää, Burell miettii.