Helsingin yliopiston politiikan tutkijat näkevät useita merkkejä siitä, että toukokuun Euroopan parlamenttivaalit kiinnostavat äänestäjiä enenmmän kuin edelliset vaalit viisi vuotta sitten. Silloin alle puolet, vain 40 prosenttia, suomalaisista äänesti.
– Eurokriisi on vaikuttanut siihen, että kansalliset teemat, jotka ovat dominoineet vaalikeskustelua, ovat väistyneet. Eurooppa-aiheet tulevat pinnalle, vaalit euroopplaistuvat ja sitä kautta ehkä niiden merkitys tulee myös äänestäjille selväksi, sanoo akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
– Nyt suomalaisilla on paljon mielipiteitä Kreikan ja Portugalin asioista. EU-kriisi on tuonut asiat tietoisuuteen, suomalaisten makuuhuoneisiin, toteaa yleisen Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan Sundberg.
Keskeinen päätöksentekoareena
Ehdolle lähtevien ministereiden määrä nousi tänään kolmeen, kun Kokoomuksen kuntauudistuksessa ryvettynyt kuntaministeri Henna Virkkunen ilmoitti pyrkivänsä Euroopan parlamenttiin. Puoluetoveri, ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin lisäksi liikenneministeri Merja Kyllönen Vasemmistoliitosta hamuaa parlamenttiin.
– Se antaa signaalin äänestäjille, että tällä valittavalla instituutiolla on väliä nimenomaan sitä kautta, että sinne haluavat kokeneetkin politikot. Sitä ei mielletä enää sivuraiteeksi vaan keskeiseksi päätöksentekoareenaksi, Hanna Wass uskoo.
EU-kriittiset puolueet mukana
Perussuomalaisten EU-kriittisyyden myötä myös muiden puolueiden listoilta löytyy EU-kriittisiä ehdokkaita. Tutkijoiden mukaan monelle viisi vuotta sitten äänensä käyttämättä jättäneelle suomalaiselle se oli hyvinkin tietoinen protesti, kannanotto EU:ta vastaan.
– Varteenotettavien EU-kriittisten puolueiden mukaantulo on lisännyt äänestäjien vaihtoehtoja. Sen lisäksi, että puolueita on enemmän tarjolla, myös vanhat puolueet joutuvat ottamaan kantaa haastajapuolueiden asettamiin aiheisiin.
