Useiden kuntien ongelma on sama – suomenkielistä henkilökuntaa ei ole ja sitä on vaikea löytää.

– Olennaista on kuitenkin myös se minkälaisia yrityksiä kunnat ovat tehneet suomenkielisten työntekijöiden rekrytoimiseksi. Esimerkiksi Suomessa on paljon hyvin koulutettuja lähihoitajia, jotka ovat mahdollisesti kiinnostuneita tulemaan Ruotsiin töihin, sanoo sosiaalineuvos Anne Eriksson.

Kielikysymykset mukaan selvityksiin

Erikssonin mukaan suomenkielisten palveluiden tarjoaminen vaihtelee hyvin paljon eri kunnissa.

– Näkisin, että suomenkielisten palveluiden saatavuus on tärkeä laatukriteeri kun hoitoa arvioidaan. Sosiaalihallitus tekee laatuselvityksiä kuntien sosiaalipalveluiden toimimisesta, joten jos näissä selvityksissä arvioisi myös kielikysymyksiä, niin pystyisi arvioimaa kuinka isosta ongelmasta on kyse, toteaa Eriksson. 

Yksilöllinen kohtaaminen

Eriksson painottaa, että vanhustenhoitoa tulisi kuitenkin aina miettiä yksilötasolla.

– Jokainen ikäihminen kokee vanhuutensa omalla tavalla ja meidän pitäisi pystyä kohtamaan jokaisen yksilölliset tarpeet, sanoo Eriksson.