Aunuksenkaupungin ja sen lähistön lapset pitävät omakielistä lasusuntakilpailua Karjalan kansallisessa kirjastossa. Aunuksenkaupunki on koko Karjalan tasavallassa erikoinen paikka sikäli, että se on ainoa vähän suurempi kaupunki, jossa karjalaisia on ehdoton enemmistö.

–Me haluaisimme kovin, että lapset, edes vähän, puhuisivat meidän kieltämme. Että kieli ei vanhempien mukana katoaisi tästä maasta, jossa elämme, Galina Fadulova, Aunuksen kansallisesta kirjastosta kertoo.

Kielellä ei ole virallista asemaa

Tänään mukana on lähes 80 lasta Aunuksenkaupungista ja sen ympäristöstä. Tämä on karjalan kielen vahvinta tukialuetta. Kielellä ei ole muodollista virallista asemaa. Kuitenkin alueen asukkaista noin 60 prosenttia on karjalaisia. Myös suomalaisia on jonkin verran.

Paikkakuntalaiset ovat viime aikoina kiinnittäneet kaupunkiin myös omakielisiä katukylttejä.

–On alettu kannattaa karjalan kieltä jo vuodesta 1990. Mutta siellä on semmoisia aikoja, että se kannatus laskee ja välillä taas nousee. Nyt voi sanoa, että se on korkeimmillaan, kirjailija Nikolai  Zaitsev sanoo.

Myös nuoret haluavat opetella

Nikolai  Zaitsev kertoo, että osa nuorista puhuu kyllä, mutta eivät paljoa.

–Viime vuosina nuoret ovat alkaneet tulla mukaan tähän työhön ja puhumaan kieltä ja sanomaan itseään karjalaisiksi. Mielestäni karjalaiseksi voikin kutsua itseään vain se, joka myös puhuu kieltä edes vähän. Sen vuoksi monet nykyisin opiskelevat karjalan kieltä.

Venäjän väestötilaston mukaan yleisesti ottaen vain puolet karjalaisista osaa omaa kieltään. Suomen kielen osalta tilanne on Karjalassa päinvastainen. Tasavallan suomalaisten lisäksi noin joka viides karjalainen ja osa venäläisistä ilmoittaa osaavansa sitä.