Karjalaisten määrä Venäjällä, Karjalan tasavallassa on parissa kymmenessä vuodessa romahtanut puoleen entisestä. Monet ovat tietoisesti halunneet mieluummin olla osa valtaväestöä.

– Meidän parikymppisille nuorillemme ei ole tärkein kysymys se, olenko minä karjalainen. He ajattelevat pikemmnkin, että minä olen maailmankansalainen ja osaan englantia, suomea ja venäjää. Se mihin kansallisuuteen kuuluu, ei ole heille nin tärkeä kuin meille, vanhempaan, keski-ikäiseen polveeen kuuluville, sanoo Karjalan tasavallan kansallisarkiston johtaja Olga Zharinova.

Videoklipin takaa löytyvässä kuvassa alempi käyrä esittää karjalaisten määrää koko Venäjällä. Ylempi puolestaan kuvaa väestökehitystä mikäli karjalaisten määrä olisi pääväestöön sulautumatta kehittynyt koko Venäjän väestön tahdissa. Väliin jäävän osuuden voi ajatella vaihtaneen kansallisuutta.

Merkittävällä osalla esimerkiksi Karjalan tasavallan venäläisväestöstä on todennäköisesti myös karjalainen sukutausta. Tarkkaa lukua karjalaisten määrästä ei ole.

– Minun mielestäni määrä on nykyisin kasvussa. Nuoretkin hyvin aktiivisesti opiskelevat kursseilla karjalan kieltä ja tahtovat tietää oman itsensä ja perheensä juurista ja historiasta. En sano, että puolet (tasavallan väestöstä on karjalaistraustaisia), mutta voi olla että lähellä sitä viittäkymmentä prosenttia, niin minä ainakin haluan uskoa, Olga Zharinova toteaa.

Kielen virallistaminen auttaisi sen elvyttämistä

Ennen sotia karjalan kieli eli varsinkin maaseudulla. Sotien jälkeen pikkukylät ovat kuitenkin tyhjentyneet ja asukkaat muuttaneet kieliymprästiöltään venäläisempiin keskuksiin. Niko Partanen on tutkinut kielenvaihtoa  Aunuksessa.

– Perheiden venäläistyminen, venäjän kielen korkea status ja koulujärjestelmä on venäläistänyt vahvasti. Ja sitten kun on lähdetty pois sieltä kotiseudulta, niin sitten venäjä on ollut se kieli mikä siinä on pakostakin omaksuttu, Niko Partanen sanoo.

Karjalan kielellä ei ole nimikkotasavallassaan viralisen kielen asemaa. Tilanne alentaa kielen arvostusta.

– Krimillä, joka uutena tuli Venäjän federaatioon, tehtiin kolme virallista valtionkieltä: venäjän kieli, Krimin tataarin kieli ja ukrainan kieli.  Tämä on erittäin hyvä esimerkki. Karjalan tasavalta on tasavalta kuten Krimin tasavaltakin. Siksi meilläkin pitäisi olla kome virallista kieltä. Minun mielestäni ne olisivat venäjä, suomi ja kolmanneksi karjalan kieli, sanoo kansalaisaktivisti  Anatoli Grigorjev.

– Tietysti olisi parempi jos karjalan kieli olisi tasavallan toisena kielenä. Se edesauttaisi meidän pyrkimyksiämme ja työtämme. Mutta nyt alkaa olla myöhäistä, kannattaako nuori polvi ajatusta? Pitävätkö he sitä tärkeänä? Tämä on vaikea kysymys, Olga Zharinova pohtii.

– Minä itse kannatan ajatusta. Olen sitä mieltä että karjalan kielestä olisi jo ajat sitten pitänyt tehdä valtion kieli.