Mannerheim ja Paasikivi – sodanjälkeisen ajan presidentit

Uppdaterad
Publicerad

Gustaf Mannerheim valittiin presidentiksi eduskunnan säätämällä poikkeuslailla elokuun alussa 1944. Neuvostoliitto oli valmis rauhaan, mutta ehtona oli, että Suomen poliittinen johto vaihdetaan. Sairas ja väsynyt Risto Ryti jätti paikkansa Mannerheimille.

Presidentti Gustaf Mannerheim (1944 – 1946)

Marsalkka Mannerheimin tärkein tehtävä presidenttinä oli johtaa Suomi rauhaan.

Presidentit

Mannerheim hoiti presidentin tehtäviä vuoteen 1946 saakka, kunnes hän erosi virasta terveydellisten ja poliittisten syiden takia. Eduskunta valitsi hänen tilalleen poikkeuslailla J. K. Paasikiven.

Presidentti Juho Kusti Paasikivi (1946 – 1956)

Normaaleja vaaleja ei järjestetty ja eduskunta valitsi Paasikiven hoitamaan virkaa vaikeana poliittisena aikana.

Vuonna 1950 hän voitti presidentinvaalit ylivoimaisesti. Paasikiven kokemusta ja taitoja tarvittiin sodanjälkeisessä tilanteessa. Suhteet Neuvostoliittoon oli saatava kuntoon.

Paasikivi korosti, että pienten valtioiden tulee sopeuttaa omat toimintatapansa suurvaltojen intresseihin. Suomen osalta tämä merkitsi luottamuksellisia suhteita Neuvostoliittoon.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Presidentit

Mer i ämnet