Suomen sodanajan presidenteistä ensimmäinen oli Kyösti Kallio, Maalaisliittoa edustava talonpoika. Hänet valittiin presidentiksi vuonna 1937 porvarillisen keskustan ja sosiaalidemokraattien äänin.
– Kallio oli punamultayhteistyön symbolihahmo ja mahdollisti sen, että Suomessakin syntyi punaisten ja valkoisten perillisten jakolinjan ylittävä hallitus, Helsingin yliopiston tutkija Mikko Majander pohtii.
Kyösti Kallion kautta leimasi talvisota. Kallion terveys reistaili ja hän oli ajoittain työkyvytön. Yksi pettymys oli Ruotsin kielteinen asenne liittoutuneiden apujoukkojen läpikulkuun.
– On aika kiistatonta, että Stalin taipui talvisodassa kuitenkin rauhaan eikä valloitukseen juuri johtuen hyvin pitkälle siitä uhasta, että länsivallat hyökkäävät Neuvostoliiton kimppuun Suomen konfliktin yhteydessä, tutkija Mikko Majander sanoo.
Kallio ja raskas Moskovan-sopimus
Suomelle raskasta Moskovan rauhansopimusta allekirjoittaessaan Kallio lausui katkerana: ”Kuivukoon käteni, jonka on pakko allekirjoittaa tällainen paperi”. Uusi raja myötäili niin sanottua Pietari Suuren vuoden 1721 rajaa.
Talvisodan jälkeen Kallio erosi, ja valmistautui lähtemään Nivalaan vanhuuden päiviä viettämään. Häntä saatettiin juhlittuna, vetäytyvänä presidenttinä Helsingin rautatieasemalla kohti junaa, mutta kesken seremonian Kyösti kallio sai kuitenkin sairaskohtauksen ja lyyhistyi adjutanttinsa käsivarsille.
– Sen dramaattisempaa kuolemaa, loppua, ei Suomen presidentille voi olla kuin 1940-luvun tunnelmissa.
Seuraava presidentti Risto Ryti oli pääministerinä kantanut suurta vastuuta jo talvisodan aikana. Nyt Ryti valittiin presidentiksi luotsaamaan Suomea jatkosodan aikana.
Ryti ja Ribbentrop
Sota-aikana armeijan ylipäälliköllä oli jatkuvasti sotavoimien johto käsissään, joten sotavuosina maalla oli kaksipäinen johto, tutkija Majander muistuttaa.
Rintaman horjuessa kesällä 1944 presidentti Ryti teki Saksan kanssa niin sanotun Ribbentrop-sopimuksen. Siinä hän henkilökohtaisesti sitoutui olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan suostumusta. Tämä takasi Saksan jatkuvan avun.
– Ei se helppo päätös ollut, koska se ei näyttänyt hyvältä muun maailman silmissä. Jyrkkiä vastareaktioita tuli muun muassa länsivalloista.
Sodan jälkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kymmenen vuoden kuritushuonetuomioon, josta hän istui runsaat kolme vuotta. Tämä oli tutkija Mikko Majanderin mukaan kansakunnan omatunnolle vaikea koettelemus.
– Suomalainen järjestelmä oli kuitenkin tukenut poliittisia päättäjiä kaikissa ratkaisuissa. Ja nyt piti korkein johto tuomita sotaan syylliseksi, kun Suomen mielestä syylliset löytyivät lähinnä Moskovasta. Hinta tavallaan jouduttiin maksamaan väärällä puolella sodan rintamaa taistelemisesta.