Mirja Toivonen on yksi kuudesta suomenkielisestä hoitajasta, jotka työskentelevät Mariabackenin vanhainkodissa.

– Minä olen ollut mukana toiminnassa aika pitkään, ainakin 30 vuoden aikana suomalaiset vanhukset ovat halunneet, että heillä olisi oma osasto kunnan vanhustenhoidossa.

Norrköpingissä on Mariabackenin ohella myös yksityinen toimija Vrinnevihus. Sen toimintaa laajennetaan ensi vuonna niin, että taloon rakennetaan kokonainen suomenkielinen osasto.

Joku ymmärtää, vaikka onkin sairas

Mariabackenilla on erikoistuttu dementiahoitoon.

– Monta kertaa olen huomannut, että he kuitenkin ymmärtävät sitä ruotsia, mutta eivät pysty ilmaisemaan itseään niin selvästi. Kun kuulee omalla kotikielellä niin se rauhoittaa tilannetta, ja se tuo turvallisuuden, että joku ymmärtää minua vielä, vaikka olen sairas, Toivonen selvittää.

Suomenkielisten paikkojen tarve kasvaa

Eino Juhani Sulanko on äskettäin muuttanut taloon. Hän pärjää ruotsin kielellä, mutta on tyytyväinen suomenkieliseen palveluun.

– Täytyy ajatella sitäkin, että minä en ole ainoa täällä. On sellaisia, jotka tarvitsee vielä enemmän sitä suomen kieltä kuin minä.

Suomenkielisten vanhainkotipaikkojen tarve lisääntyy, kun 50-, 60-, ja 70-luvuilla saapuneet suomalaiset ikääntyvät.

– Tarve tulee olemaan sanotaanko 5-10 vuoden tähtäimellä aika suuri. Silloiln puhutaan jo osastosta ja toivottavasti se on tulossa ensi vuonna jo meille, Norrköpingin kunnan hallintoaluekoordinoija Raija Arvidsson sanoo.