Lea vuosttaš gearddi go dutkit leat beassan guorahallt čearu šiehtadusaid eanangeavaheaddjiiguin.
Maŋŋel guorahallama bođii raporta Stockholm Enviroment Institutes(SEI) mii čájeha ahte eanangeavaheaddjit leat šiehtadusaid vuoitit.
– Šiehtadusat maid čearut dahket eanangeavaheaddjiiguin addet juogalágán suoji bohccui, boazodollui ja bohcco buresbirgejupmái muhto dain leat várat, dadja dutki Rasmus Kløcker Larsen.
SSR ii leat hirpmástuvvan
Dutkama vuođđun, mii lea bistán golbma jagi, leat vihtta čearu ja 15 šiehtadusa leamaš.
Ruoŧa Sámiid Riikaservi, RSR, mii lea dutkamušan leamaš mielde, ii loga hirpmahatti bohtosa.
– Dien mii gal juo diđiime ja ahte eanangeavaheaddjit mat dahket šiehtadusaid leat stuora multinationála dahje stuora ruoŧa fitnodagat. Sis leat resurssat hábmet šiehtadusaid mat heivejit sin áigumušaide, muitala RSR:a ságadoalli.
”Vuolláicállit vai badjelgehččojuvvot”
Dutkamušas leat geahčadan bieggamillofámu, mátkeealáhusa, biilageahččalandoaimma, čáhcefámu, minerálaroggama ja olgovalastallandoaimma. Heajumus šiehtadusaid dahket bieggamillofitodagaiguin.
– Bieggamillo lea suorgi gos máŋggat fitnodagat jáhkket ahte čearut mieđihit jaskkodahttineavttuide, ahte ii oaččo váidit eiseválddiide ja duopmostuoluide ja maid jávohisvuođageatnegasvuođaeavttuid mii mielddisbukta ahte ii oaččo muitalit makkar šiehtadusaid leat dahkan, muitala Kløcker Larsen.
– Go mii oažžut šiehtadusevttohusa de mii eat dieđe maid galgat dahkat dainna, vuolláičállit vai badjelgehččojuvvot, dadja Blind Berg.
Šiehtadallandutkamuš guhkiduvvo guvttiin jagiin ja miessemánus álggahuvvo bargu.