Javascript är avstängt

Javascript måste vara påslaget för att kunna spela video
Miksi vainajat haudattiin saareen? Videolla Turun yliopiston arkeologi Juha Ruohonen vastaa kolmeen kysymykseen Akkasaaresta. Foto: SVT/Sanna Auramo Paaer Foto: SVT: Sanna Auramo Paaer

Akkasaari edustaa ikiaikaisia suomalaisia hautausperinteitä

Uppdaterad
Publicerad

Perinne haudata vainajat saariin saapui Ruotsin ja Norjan metsäsuomalaisalueille 1500-luvun lopulla ja 1600-alussa suomalaisasutuksen myötä. Akkasaari/Kjerringholmen hautapaikkana voidaan liittää muinaisiin suomalaisugrilaisiin uskomuksiin, joissa vesi oli elävien ja kuolleiden maailmoja erottava tekijä.

Skandinaviasta löytyy kymmeniä, jollei satoja suomalaisten hautasaaria. Suomen sisämaassa niitä on tuhansia. Hautasaaret ovat yksi Turun yliopiston arkeologin Juha Ruohosen tutkimuskohteita.

– Tapa haudata kuolleet saariin uloittuu keskiaikaisiin käytäntöihin tai vieläkin kauemmaksi. Hautaukset olivat joko pysyviä tai tilapäisiä, kertoo Ruohonen.

Röytäjärvellä, Norjan ja Ruotsin rajalla, oleva Akkasaari on ensimmäinen metsäsuomalainen kulttuuriperintökohde, jonka suojelua Norjan valtakunnanantikvaari perustelee saaren liittyvällä aineettomalla kulttuuriperinnöllä aineellisen perinnön ohella.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.

Metsäsuomalaiset

Mer i ämnet