Suomessa blokkirajat ylittäviin monipuoluehallituksiin on jo totuttu, kun taas Ruotsissa blokkit ovat pitäneet pintansa.

Suomalais-ruotsalaisessa seminaarissa poliitikot ja asiantuntijat Pohjanlahden molemmin puolin puntaroivat blokkipolitiikan etuja ja haittoja.

Blokkien etuina nähtiin tietty politiikan selkeys. Äänestäjä tietää, mitä kumpikin blokki haluaa.

Mutta Suomen politiikkaa hyvin tunteva entinen Ruotsin ympäristöpuolueen puhetorvi Maria Wetterstrand tuntee myös suomalaisen poliittisen järjestelmän vahvuudet. 

– Vaaleissa yksittäiset puolueet pääsevät esiin omien kysymystensä kautta. Blokkipolitiikassa on tavallaan vähemmän valinnanvaraa, pohtii Wetterstrand.

Toimisiko Ruotsissa?

Wetterstrand ei oikein usko, että Ruotsissa muodostettaisiin blokkirajat ylittävä monipuoluehallitus lähiaikoina.

– Se vaatisi äänestäjäkunnalta sellaista valmiutta, mitä ei vielä oikein ole, miettii Wetterstrand.

Sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustaja Pyry Niemi on toista mieltä.

– Uskon, että blokkirajat ylittävä hallitus on mahdollinen, varsinkin jos joku porvallisen allianssin puolueista putoaa valtiopäiviltä, sanoo Niemi.