Totuuskomissioiden selvitystyön tarkoitus on yleensä luodata vähemmistön historiassa kokemia vääryyksiä, jotka vaikuttavat vähemmistöön yhä tänä päivänä. Ruotsinsuomalaisten kohdalla kyseisen vähemmistön löytäminen historiankirjoista on kuitenkin ongelmallisempaa. Emeritusprofessori Jarmo Lainion mukaan esimerkiksi historiallisissa teksteissä käytetty finne-sana ei välttämättä viittaa ruotsinsuomalaisiin, vaan se voi viitata myös suomenruotsalaisiin tai henkilöihin, jotka puhuivat suomea.
Lisäksi historiallisesti suomalaisiksi tai suomenkielisiksi mainittu ryhmä on tänä päivänä jakautunut. Tornionlaaksolaiset lasketaan nykyään omaksi kansalliseksi vähemmistökseen, ja metsäsuomalaisidentiteetin vahvistuminen on johtanut metsäsuomalaisten omiin vähemmistöpyrkimyksiin. Lainion mukaan tiettyjä johtopäätöksiä historiasta voi silti tehdä.
– Arvelen, vaikka en pysty näkemään lähteitä siihen, että suomenkielisiä on syrjitty tai ainakin kohdeltu eri tavalla kuin muita, Lainio sanoo.
Katso videolta, miten Jarmo Lainio perustelee koulukysymyksen relevanssin totuuskomissiossa.