Energiapolitiikasta on tullut Venäjän aggressiivisen ulkopolitiikan  jatke, arvioi Venäjän energia- ja ympäristöpolitiikkaa seuraava tutkija.

– Millä tavalla Venäjä käyttää energiaa ulkopolitiikkansa välineenä? Se on hyvin erilaista eri maissa. Jos katsotaan entisen Neuvostoliiton aluetta, Venäjä on pitänyt nämä  maat energian omavaraisuuden osalta heikkoina erityisesti kaasun avulla, sanoo Helsingin yliopiston dosentti Veli-Pekka Tynkkynen.

Suomi on muita Pohjoismaita riippuvaisempi Venäjän toimittamasta kaasusta, sillä Venäjä on Suomen ainoa kaasuntuoja. Kaasun osuus Suomessa käytetystä energiasta on tosin vain kahdeksan prosenttia.

Ruotsi kytketty muihin Pohjoismaihin

Ruotsin energiansaanti on sidottu muihin Pohjoismaihin yhteisten sähkösopimusten kautta.

– Ruotsi ei tuo kaasua Venäjältä. Sen sijaan Ruotsin energiamarkkinat ovat kytköksissä Suomeen ja muihin Pohjoismaihin, sanoo energia-asiantuntija Arne Mogren.

Suomalaistutkijan mukaan EU-maiden yhteinen energiapolitiikka on jäänyt kehittymättä, koska Venäjän kanssa tehdyt sopimukset ovat hyödyttäneet eurooppalaisia energiayhtiöitä.

– Isoille eurooppalaisille energiayrityksille on kannattavampaa solmia niin sanottuja makeutettuja sopimuksia venäläisten toimijoiden kanssa, Tynkkynen toteaa.

Ostajan kartelli tärkeä kaasupuolella

Ukrainan kriisin myötä EU-maat ovat heränneet pohtimaan yhteisen energiapolitiikan merkitystä.

– Ostajan kartelli on todella tärkeä erityisesti kaasupuolella. Jos me päästäisiin siinä eteenpäin, meidän ei tarvisi hajauttaa energiapalettia pois venäläisestä energiasta, mutta sitä pystyttäisiin ostamaan poliittisesti riskittömästi, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen .