Helsingin poliisin ammattimainen rikollisuus -toiminnon johtaja, rikostarkastaja Kimmo Sainio sanoo suomalaisten katujengien olevan ensiaskel kohti järjestäytynyttä jengirikollisuutta.

Katujengit keskittyvät tällä hetkellä pääkaupunkiseudulle, missä jengejä on kymmenisen.

Suomalaiset lähiöt eivät yhtä segregoituja

Katujengillä tunnusmaista on sen leimautuminen omaan lähiöönsä, sekä siihen liittyvä gangstamusiikki, Sainio kertoo.

Suomessa ei kuitenkaan ole samalla tavalla segregoituneita lähiöitä kuin esimerkiksi Ruotsissa, mikä Sainion mukaan on omiaan vähentämään riskiä sille, että Suomen kehitys seuraisi Ruotsin esimerkkiä.

Järjestäytyneen rikollisuuden etabloituminen estettävä

Vaikka Suomen katujengit ovatkin vielä Sainion mukaan lapsenkengissä, on merkkejä ruotsalaisen jengirikollisuuden levittäytymisestä Suomeen jo olemassa.

Helsingin poliisi ja Keskusrikospoliisi paljasti lokakuun alussa laajan kansainvälisen huumausaineiden levitysorganisaation, jonka epäillään tuoneen Suomeen satoja kiloja huumausaineita.

Organisaatiosta kuudella jäsenellä oli kytköksiä ruotsalaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja Dödspatrullen-jengiin. Sainion mukaan tärkeintä on estää järjestäytyneen rikollisuuden etabloituminen Suomeen, riippumatta siitä, onko se ruotsalaista tai muunmaalaista.

Katujengiyksiköt keskittyvät tiedusteluun ja tiedonhallintaan

Rikostarkastaja Kimmo Sainio kertoo Helsingin poliisista löytyvän kaksi katujengeihin keskittyvää yksikköä.

Tiedonhallinnan ja tiedustelun avulla pyritään pysymään tietoisena siitä, mitä juuri nyt tapahtuu. Tiedonvaihto ruotsalaisen poliisin kanssa kasvaa jatkuvasti, Sainio toteaa.

Rangaistuksista ratkaisu?

– Rangaistus itsessään ei tuo mitään ratkaisua, mutta jos päätät olla yhteiskunnan ulkopuolella, on ne rangaistukset oltava kovempia kuin ihmiselle, joka syyllistyy rikolliseen tekoon huomaamattaan tai humalapäissään.