Suicide Zero -järjestön mukaan valtio antaa itsemurhien torjuntaan tähtäävään tutkimustyöhön ainoastaan kolme miljoonaa kruunua vuodessa, kun esimerkiksi liikenneturvallisuustutkimuksen kohdalla vastaava summa on yli 100 miljoonaa. Liikenteessä kuolee vuosittain 260 henkilöä, kun taas itsemurhan tekee joka vuosi noin 1 500 ihmistä.
Järjestön pääsihteerin Alfred Skogbergin mukaan rahaa tarvittaisiin moneen tarkoitukseen. Lisärahoituksen avulla voitaisiin muun muassa selvittää, missä paikoissa itsemurhia tehdään usein. Kyseessä voivat olla esimerkiksi asemalaiturit tai sillat.
– On sellainen käsitys, ettei esteiden rakentamisessa ole mitään järkeä, koska itsemurhaa suunnitteleva voi jatkaa seuraavalle sillalle ja hypätä sieltä. Monet itsemurhat ovat kuitenkin impulsiivisia. Jos saa impulssin, ei todennäköisesti matkusta puolta tuntia seuraavalle sillalle.
15–29-vuotiaiden yleisin kuolinsyy
Suicide Zero tahtoo, että kunnat analysoisivat useampia itsemurhia, ja erityisesti kaikki tapaukset, joissa menehtynyt on alaikäinen.
– Olemme epäonnistuneet pelastamaan itsemurhan tehneen henkilön, mutta voimme oppia jotain tapahtuneesta, Alfred Skogberg perustelee.
Myös sosiaaliministeri Annika Strandhäll (S) haluaa, että yhä useampi itsemurhatapaus tutkitaan taustalla olevien syiden selvittämiseksi. Hänen mielestään itsemurhakysymys on otettava aiempaa vakavammin.
– Meidän on tehtävä töitä kaikilla mahdollisilla tavoilla itsemurhamäärän pienentämiseksi. Myös monet kunnat haluavat osallistua, Strandhäll toteaa.
Ministerin mukaan hallitus on ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin itsemurhien torjumiseksi. Yksi esimerkki on, että Kansanterveyslaitoksekselle on tästä vuodesta alkaen annettu selkeämpi vastuu itsemurhien torjuntatyön koordinoimisessa. Lisäksi vapaaehtoisjärjestöille annettavaa tukea on nostettu useilla miljoonilla.
Tietämyksessä puutteita
Annika Strandhällin mukaan sekä poliitikoilla että kansalaisilla on parannettavan varaa itsemurhia koskevassa tietämyksessä. Itsemurhiin ja psyykkiseen pahoinvointiin liittyy myös edelleen vahva leima. Ministeri pitääkin mahdollisena kansallisen tiedotuskampanjan käynnistämistä.
– Meidän pitää puhua tästä aiheesta enemmän ja uskaltaa kysyä toisiltamme, miten voimme.
Muun muassa näitä teemoja voitaisiin käsitellä mahdollisessa kampanjanssa.
Strandhäll muistuttaa myös, että Kansanterveyslaitos tulee jatkossa raportoimaan säännöllisesti sosiaaliministeriölle, mitä itsemurhien torjuntaan liittyen on vuoden aikana tapahtunut.
– Tulemme saamaan uudenlaisen kokonaiskuvan, mikä tarkoittaa toivottavasti sitä, että näemme myös tuloksia, ministeri arvioi.