Saamelaistaiteilija Rose-Marie Huuva ja arkeologi Carl-Gösta Ojala. Foto: SVT

Saamelaistaiteilija: Saisin rauhan, jos voisin haudata esivanhempani

Uppdaterad
Publicerad

Saamelaisten jäänteitä on ainakin 11 eri laitoksen hallussa.

Viime vuonna ruotsinsuomalainen delegaatio vaati, että suomalaiset kallot palautettaisiin takaisin Suomeen. Kalloja kerättiin 1800-luvun lopulla muun muassa Karoliinisen instituutin rotututkimukseen.

Kalloja ja luita on muun muassa varastettu suomalaisilta hautausmailta ja seurakunnilta.

Valkoinen kirja kolme vuotta sitten

Myös saamelaisten jäänteitä on edelleen eri laitoksien hallussa Ruotsissa. Ruotsin kirkko tunnusti osuutensa saamelaisiin kohdistuneisiin loukkauksiin ja syrjintään kolme vuotta sitten julkaistussa Valkoisessa kirjassa.

Kirkon saamelaistyön edustajan mukaan uudelleenhautaamisten kustannukset kuuluvat sekä valtiolle että kirkolle.

Säännöstö puuttuu

Uppsalan yliopistossa järjestetyssä seminaarissa todettiin, että Ruotsista puuttuu säännöstö siitä, kuinka ihmisten jäännöksiin tulisi suhtautua.

– Minulle merkitsisi uskomattoman paljon, että voisin haudata esivanhempani. Saisin rauhan, kertoo saamelaistaiteilija ja -runoilija Rose-Marie Huuva.

Osa kokoelmissa olevista saamelaisten luista ja kalloista on arkeologisia löytöjä, mutta suurin osa kerättiin häpeällisillä tavoilla rotubiologian synkkinä vuosikymmeninä. Valtaväestön taholta koko asia on lähinnä haluttu unohtaa.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.