Harmaahylje ensimmäistä kertaa lupametsästyksen kohteena

Uppdaterad
Publicerad

Itämeren hallin, eli harmaahylkeen, kanta on kasvanut viime vuosikymmenten aikana runsaasti. Siksi halli nähdään yhä suurempana uhkana kalakantoja ja kalastuselinkeinoa kohtaan, ja tänä vuonna aloitettiin ensimmäistä kertaa hallin lupametsästys. Hyljekantoja joka vuosi kartoittava Markus Ahola on epäileväinen sen suhteen, tuleeko lupametsästys kuitenkaan saamaan aikaan toivottua vaikutusta.

Hallia on lukumäärällisesti eniten Ruotsin merialueiden kolmesta hyljelajista. Itämeren asukki aiheuttaa haittaa kalastuselinkeinolle esimerkiksi rikkomalla kalastusvälineitä, ja siksi sitä kohtaan on harjoitettu jo monta vuotta niin kutsuttua kalastuksen suojametsästystä. Toisin kuin suojametsästystä, lupametsästystä ei tarvitse harjoittaa kalastuspaikkojen läheisyydessä.

– Periaatteessa se helpottaa metsästystä, kun voi mennä sinne missä hylkeitä löytyy parhaiten, sanoo kansallisen Luonnonhistoriamuseon intendentti Markus Ahola.

Metsästys saa hallit reissaamaan

Lupametsästyksen tarkoituksena on saada hallin metsästysmäärät nousemaan. Näin ei ole kuitenkaan alustavien tietojen mukaan käynyt.

– Ymmärtääkseni tänä vuonna ei olla saatu oikeastaan kovin paljon kasvamaan niitä metsästysmääriä, siitä huolimatta että siirryttiin tähän lupametsästykseen. Mutta tässä on nyt tietysti vielä kausi kesken, ja tulos tietysti muuttuu, Ahola summaa.

Vaikka metsästys helpottuu, hylkeiden aiheuttama vahinko ei välttämättä vähene. Hylkeet siirtyvät pois sieltä, missä niitä metsästetään. Koska hallia saa nyt metsästää myös kaukana kalastuspaikoista, hallit jotka olisivat muuten pysytelleet kaukoluodoilla voivat siirtyä kalapyydysten läheisyyteen ja aiheuttaa siellä vahinkoa.

Tämänvuotisista laskennoista Ahola on havainnut, että viime vuosien nousu kalastuksen suojametsästysmäärissä on saanut aikaan tällaista liikehdintää.

– Esimerkiksi Tukholman saariston koillisosissa meidän tämänvuotisten laskentojen alustavista tuloksista, olemme havainneet arviolta 2000 hallia vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Ja vastaavasti sitten tuolla Suomen puolella, Suomen lounaissaaristossa, on nähty 2000 hyljettä enemmän, Ahola kertoo.

Huippupeto – ja kilpailija

Hylje on Itämeren ekosysteemin huippupeto. Se syö merestä runsaimmin löytyviä kalalajeja, ja tasapainottaa siten kalakantoja. Ihmisen näkökulmasta hylje on kuitenkin kilpailija kalasaaliista, ja usein hyljekantoja halutaan hillitä sillä perusteella, että kalakannat saisivat kasvaa vapaammin. Aholan mielestä hylkeellä on tässä suhteessa melko marginaalinen vaikutus.

– Ihminen kuitenkin ottaa sieltä merestä moninkertaisen määrän kalaa verrattuna hylkeisiin ja niin se, että yksi pieni kilpailija otetaan pois niin se ei siinä isossa kuvassa paljoa tunnu, sanoo Ahola.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.