Juhlavia lauluja voi myös huutaa

Uppdaterad
Publicerad

Suomalainen kulttimaineeseen noussut mieskuoro Huutajat esiintyy parhaillaan Tukholmassa. Kuoro kuvaa tekemäänsä vaikutelmaa sanomalla, että ensin yleisö painaa kädet korvilleen, mutta palkitsee esityksen kyllä lopuksi taputuksin.

Oululainen mieskuoro Huutajat on niittänyt myös kansainvälistä mainetta, mutta kuoron ensiaskeleet otettiin vaatimattomasti. Aluksi vuonna 1987 perustetun kuoron jäsenet huusivat kaduilla ja tilaisuuksissa, joihin heitä ei oltu kutsuttu.

– Me aloitettiin siihen tyyliin 80-luvun lopulla, mutta aika nopeasti ihmiset ja taidelaitokset kiinnostuivat meistä ja pyysivät konserttisaleihin ja vaikka mihin. Koska me olemme kilttejä poikia, niin me mentiin, kertaa kapellimestari Petri Sirviö.

Tyypillinen tapa kommunikoida

Alun perin kuoronjäseniä oli kaksikymmentä, mutta viime vuosina jäsenmäärä on noussut  yli kolmeenkymmeneen. Kuoro tunnetaan parhaiten isänmaallisista lauluista.

– Jollakin tavallahan sitä pitää ihmisen kommunikoida ja tämä on meille se luontaisin tapa, vaikka me olemme hyvin leppoisia ihmisiä, luonnehtii kuorolainen Mikko Herajärvi.

– Tyypillisin yleisöreaktio on se, että aluksi pistetään sormet korville, mutta sen jälkeen kun ne on laskettu alas, niin ne yleensä nousevat taputusasentoon, Herajärvi on huomannut.

Solmiot saatiin autonrenkaista

Korkean äänenvoimakkuuden ohella kuoron tunnusmerkkinä toimivat omatekoiset kravaatit, jotka on valmistettu autonrengaiden sisäkumista.

– Jätkät leikkaavat kravatit itse. Niiden leveys heijastelee sitä aikaa, kun he olivat pieniä. Nuorempien muistuttavat leveitä 70-luvun kravatteja, joita heidän isänsä käyttivät. Minulla oli vanha isä, joten kravattini on 60-lukulainen. Ne ovat persoonallisia, mutta näyttävät pitkän matkan päästä samoilta. Vähän niin kuin Men in Black:issä, kapellimestari Petri Sirviö selvittää.

Så arbetar vi

SVT:s nyheter ska stå för saklighet och opartiskhet. Det vi publicerar ska vara sant och relevant. Vid akuta nyhetslägen kan det vara svårt att få alla fakta bekräftade, då ska vi berätta vad vi vet – och inte vet. Läs mer om hur vi arbetar.