Uutiset tutkii tällä viikolla alkoholia sekä juomatapoja Suomessa ja Ruotsissa. Tänään vuorossa on suomalaisiin sitkeästi liitetty maine runsaasta alkoholinkulutuksesta.

”Hyvä kaveri ei juo viinaa töissä.” Näin valistaa vanha ruotsalainen juliste. Työpaikalla alkoholinkäyttö ei olekaan tavallista, ei Ruotsissa eikä myöskään Suomessa. Lasia kallistetaan mielummin töiden jälkeen.

Eurooppalaista keskitasoa

Suomalaisiin on Ruotsissa pitkään liitetty runsaan alkoholikulutuksen leima, mutta onko suomalainen after work kosteampi kuin ruotsalainen?

– Suomessa juodaan vähän enemmän kuin Ruotsissa. Mutta kansainvälisten vertailujen, kuten OECD:n viimevuotisen raportin mukaan, Suomessa juodaan jonkin verran keskimääräistä enemmän ja Ruotsissa vähän vähemmän. Eli 34 maan vertailussa olemme keskitasoa, selvittää tutkija Jonas Raninen.

Ranisen työpaikka päihdevalistuksen keskusliitto CAN, Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplyssning.

Pohjolan lomajuoma

Suomalaisia enemmän juovat esimerkiksi ranskalaiset, saksalaiset, britit ja tanskalaiset. Keski-Eurooppaan verrattuna suurin ero on se, että sekä Suomessa että Ruotsissa juominen keskittyy vapaisiin ja lomiin. Kulutushuippu saavutetaan molemmissa maissa kesäkuukausina ja joulukuussa.

Suomella on sitä paitsi täysin oma erikoisuutensa: kulutuksessa on piikki myös vappuaattona.

– Pohjoismaissa juomisen tarkoituksena on saada irtiotto arjesta. Tavoitteena on humalatila, sanoo Jonas Raninen suoraan.

– Etelä-Euroopassa ei mielellään juoda niin paljon, että menetettäisiin oman itsensä hallinta.

Svenssonille viiniä, Virtaselle olutta

Emmekö me Pohjolan asukkaat olekaan sitten omaksuneet Keski- ja Etelä-Euroopan paljon puhuttua viinikulttuuria?

Ruotsalaiset näyttäisivät ainakin olevan sitä lähempänä. Svenssonin alkoholinkulutuksesta puolet on viiniä, kun taas Virtaselle maistuu paremmin olut.

Suomalainen juo myös enemmän väkeviä sekä kotimaisia long drink -tyyppisiä juomia, jotka eivät näy Ruotsin tilastoissa lainkaan.

Alkoholitutkijoita eniten kiinnostava kysymys ei kuitenkaan liity juomiseen – vaan sen välttämiseen. Sekä suomalaiset että ruotsalaiset nuoret juovat nimittäin aiempia sukupolvia vähemmän.

– Nuorison alkoholinkulutus on arvoitus. Koetamme selvittää sen syytä, koska on tärkeää siirtää ensimmäistä kokeilukertaa myöhäisemmäksi, Jonas Raninen valistaa.